Psalmien 55
1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin mietevirsi. Jumala, ota korviisi minun rukoukseni, älä kätkeydy, kun minä armoa anon.
For the Leader; with string-music. Maschil of David. Give ear, O God, to my prayer; and hide not Thyself from my supplication.
2 Kuuntele minua ja vastaa minulle. Minä kuljen rauhatonna murheessani ja huokaan,
Attend unto me, and hear me; I am distraught in my complaint, and will moan;
3 koska vihamies huutaa ja jumalaton ahdistaa; sillä he vyöryttävät minun päälleni turmiota ja vihassa minua vainoavat.
Because of the voice of the enemy, because of the oppression of the wicked; for they cast mischief upon me, and in anger they persecute me.
4 Sydämeni minun rinnassani vapisee, kuoleman kauhut lankeavat minun päälleni.
My heart doth writhe within me; and the terrors of death are fallen upon me.
5 Pelko ja vavistus valtaa minut, pöyristys peittää minut.
Fear and trembling come upon me, and horror hath overwhelmed me.
6 Ja minä sanon: Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä, niin minä lentäisin pois ja pääsisin lepoon!
And I said: 'Oh that I had wings like a dove! then would I fly away, and be at rest.
7 Katso, minä pakenisin kauas ja yöpyisin erämaassa. (Sela)
Lo, then would I wander far off, I would lodge in the wilderness. (Selah)
8 Minä rientäisin pakopaikkaani rajuilman ja myrskyn alta.
I would haste me to a shelter from the stormy wind and tempest.'
9 Sekoita, Herra, tee eripuraiseksi heidän kielensä, sillä minä näen väkivaltaa ja riitaa kaupungissa.
Destroy, O Lord, and divide their tongue; for I have seen violence and strife in the city.
10 Yötä päivää he sitä kiertävät, sen muureja pitkin, vääryys ja vaiva on sen keskellä.
Day and night they go about it upon the walls thereof; iniquity also and mischief are in the midst of it.
11 Sen keskellä on turmio, sorto ja petos ei väisty sen torilta.
Wickedness is in the midst thereof; oppression and guile depart not from her broad place.
12 Sillä ei minua herjaa vihollinen-sen minä kestäisin-eikä minua vastaan ylvästele minun vihamieheni-hänen edestään minä voisin lymytä;
For it was not an enemy that taunted me, then I could have borne it; neither was it mine adversary that did magnify himself against me, then I would have hid myself from him.
13 vaan sinä, minun vertaiseni, sinä, minun ystäväni ja uskottuni,
But it was thou, a man mine equal, my companion, and my familiar friend;
14 jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa, yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseen juhlakansan kohinassa!
We took sweet counsel together, in the house of God we walked with the throng.
15 Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa, menkööt he elävältä alas tuonelaan, sillä heidän asunnoissansa ja sydämissänsä vallitsee sula pahuus. (Sheol h7585)
May He incite death against them, let them go down alive into the nether-world; for evil is in their dwelling, and within them. (Sheol h7585)
16 Mutta minä huudan Jumalaa, ja Herra pelastaa minut.
As for me, I will call upon God; and the LORD shall save me.
17 Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä valitan ja huokaan, ja hän kuulee minun ääneni.
Evening, and morning, and at noon, will I complain, and moan; and He hath heard my voice.
18 Hän päästää minun sieluni heistä rauhaan, etteivät he minua saavuta; sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan.
He hath redeemed my soul in peace so that none came nigh me; for they were many that strove with me.
19 Jumala kuulee sen ja vastaa heille, hän, joka hallitsee hamasta muinaisuudesta. (Sela) Sillä he eivät muuta mieltänsä eivätkä pelkää Jumalaa.
God shall hear, and humble them, even He that is enthroned of old, (Selah) such as have no changes, and fear not God.
20 Tuo mies käy käsiksi niihin, jotka hänen kanssaan rauhassa elävät, hän rikkoo liittonsa.
He hath put forth his hands against them that were at peace with him; he hath profaned his covenant.
21 Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä; hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat.
Smoother than cream were the speeches of his mouth, but his heart was war; his words were softer than oil, yet were they keen-edged swords.
22 Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua.
Cast thy burden upon the LORD, and He will sustain thee; He will never suffer the righteous to be moved.
23 Mutta heidät sinä, Jumala, syökset tuonelan syvyyteen; murhamiehet ja petturit eivät pääse puoleen ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun.
But Thou, O God, wilt bring them down into the nethermost pit; men of blood and deceit shall not live out half their days; but as for me, I will trust in Thee.
