Psalmien 55
1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin mietevirsi. Jumala, ota korviisi minun rukoukseni, älä kätkeydy, kun minä armoa anon.
To the chief Musician. On stringed instruments: an instruction. Of David. Give ear to my prayer, O God; and hide not thyself from my supplication.
2 Kuuntele minua ja vastaa minulle. Minä kuljen rauhatonna murheessani ja huokaan,
Attend unto me, and answer me: I wander about in my plaint, and I moan aloud,
3 koska vihamies huutaa ja jumalaton ahdistaa; sillä he vyöryttävät minun päälleni turmiota ja vihassa minua vainoavat.
Because of the voice of the enemy; because of the oppression of the wicked: for they cast iniquity upon me, and in anger they persecute me.
4 Sydämeni minun rinnassani vapisee, kuoleman kauhut lankeavat minun päälleni.
My heart is writhing within me, and the terrors of death are fallen upon me.
5 Pelko ja vavistus valtaa minut, pöyristys peittää minut.
Fear and trembling are come upon me, and horror hath overwhelmed me.
6 Ja minä sanon: Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä, niin minä lentäisin pois ja pääsisin lepoon!
And I said, Oh that I had wings like a dove! I would fly away, and be at rest;
7 Katso, minä pakenisin kauas ja yöpyisin erämaassa. (Sela)
Behold, I would flee afar off, I would lodge in the wilderness; (Selah)
8 Minä rientäisin pakopaikkaani rajuilman ja myrskyn alta.
I would hasten my escape from the stormy wind, from the tempest.
9 Sekoita, Herra, tee eripuraiseksi heidän kielensä, sillä minä näen väkivaltaa ja riitaa kaupungissa.
Swallow [them] up, Lord; divide their tongue: for I have seen violence and strife in the city.
10 Yötä päivää he sitä kiertävät, sen muureja pitkin, vääryys ja vaiva on sen keskellä.
Day and night they go about it upon the walls thereof; and iniquity and mischief are in the midst of it.
11 Sen keskellä on turmio, sorto ja petos ei väisty sen torilta.
Perversities are in the midst thereof; and oppression and deceit depart not from its streets.
12 Sillä ei minua herjaa vihollinen-sen minä kestäisin-eikä minua vastaan ylvästele minun vihamieheni-hänen edestään minä voisin lymytä;
For it is not an enemy that hath reproached me — then could I have borne it; neither is it he that hateth me that hath magnified [himself] against me — then would I have hidden myself from him;
13 vaan sinä, minun vertaiseni, sinä, minun ystäväni ja uskottuni,
But it was thou, a man mine equal, mine intimate, my familiar friend. ...
14 jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa, yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseen juhlakansan kohinassa!
We who held sweet intercourse together. To the house of God we walked amid the throng.
15 Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa, menkööt he elävältä alas tuonelaan, sillä heidän asunnoissansa ja sydämissänsä vallitsee sula pahuus. (Sheol h7585)
Let death seize upon them, let them go down alive into Sheol. For wickedness is in their dwellings, in their midst. (Sheol h7585)
16 Mutta minä huudan Jumalaa, ja Herra pelastaa minut.
As for me, unto God will I call; and Jehovah will save me.
17 Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä valitan ja huokaan, ja hän kuulee minun ääneni.
Evening, and morning, and at noon, will I pray and moan aloud; and he will hear my voice.
18 Hän päästää minun sieluni heistä rauhaan, etteivät he minua saavuta; sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan.
He hath redeemed my soul in peace from the battle against me: for there were many about me.
19 Jumala kuulee sen ja vastaa heille, hän, joka hallitsee hamasta muinaisuudesta. (Sela) Sillä he eivät muuta mieltänsä eivätkä pelkää Jumalaa.
God will hear, and afflict them: he that is seated of old, (Selah) ...because there is no change in them, and they fear not God.
20 Tuo mies käy käsiksi niihin, jotka hänen kanssaan rauhassa elävät, hän rikkoo liittonsa.
He hath put forth his hands against such as are at peace with him; he hath profaned his covenant.
21 Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä; hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat.
Smooth were the milky [words] of his mouth, but his heart was war; his words were softer than oil, yet are they drawn swords.
22 Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua.
Cast thy burden upon Jehovah, and he will sustain thee: he will never suffer the righteous to be moved.
23 Mutta heidät sinä, Jumala, syökset tuonelan syvyyteen; murhamiehet ja petturit eivät pääse puoleen ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun.
And thou, O God, wilt bring them down into the pit of destruction: bloody and deceitful men shall not live out half their days. But as for me, I will confide in thee.
