Psalmien 51
1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi, kun profeetta Naatan tuli hänen luokseen, sen jälkeen kuin hän oli yhtynyt Batsebaan. Jumala, ole minulle armollinen hyvyytesi tähden; pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden.
In finem. Psalmus David, cum venit ad eum Nathan propheta, quando intravit ad Bethsabee. Miserere mei, Deus, secundum magnam misericordiam tuam; et secundum multitudinem miserationum tuarum, dele iniquitatem meam.
2 Pese minut puhtaaksi rikoksestani, puhdista minut synnistäni.
Amplius lava me ab iniquitate mea, et a peccato meo munda me.
3 Sillä minä tunnen rikokseni, ja minun syntini on aina minun edessäni.
Quoniam iniquitatem meam ego cognosco, et peccatum meum contra me est semper.
4 Sinua ainoata vastaan minä olen syntiä tehnyt, tehnyt sitä, mikä on pahaa sinun silmissäsi; mutta sinä olet oikea puheessasi ja puhdas tuomitessasi.
Tibi soli peccavi, et malum coram te feci; ut justificeris in sermonibus tuis, et vincas cum judicaris.
5 Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt.
Ecce enim in iniquitatibus conceptus sum, et in peccatis concepit me mater mea.
6 Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka, ja sisimmässäni sinä ilmoitat minulle viisauden.
Ecce enim veritatem dilexisti; incerta et occulta sapientiæ tuæ manifestasti mihi.
7 Puhdista minut isopilla, että minä puhdistuisin, pese minut, että minä lunta valkeammaksi tulisin.
Asperges me hyssopo, et mundabor; lavabis me, et super nivem dealbabor.
8 Anna minun kuulla iloa ja riemua, että ihastuisivat ne luut, jotka särkenyt olet.
Auditui meo dabis gaudium et lætitiam, et exsultabunt ossa humiliata.
9 Peitä kasvosi näkemästä minun syntejäni, pyyhi pois kaikki minun pahat tekoni.
Averte faciem tuam a peccatis meis, et omnes iniquitates meas dele.
10 Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki.
Cor mundum crea in me, Deus, et spiritum rectum innova in visceribus meis.
11 Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi.
Ne projicias me a facie tua, et spiritum sanctum tuum ne auferas a me.
12 Anna minulle jälleen autuutesi ilo, ja tue minua alttiuden hengellä.
Redde mihi lætitiam salutaris tui, et spiritu principali confirma me.
13 Minä tahdon opettaa väärille sinun tiesi, että syntiset sinun tykösi palajaisivat.
Docebo iniquos vias tuas, et impii ad te convertentur.
14 Päästä minut verenvioista, Jumala, minun autuuteni Jumala, että minun kieleni riemuitsisi sinun vanhurskaudestasi.
Libera me de sanguinibus, Deus, Deus salutis meæ, et exsultabit lingua mea justitiam tuam.
15 Herra, avaa minun huuleni, että minun suuni julistaisi sinun kiitostasi.
Domine, labia mea aperies, et os meum annuntiabit laudem tuam.
16 Sillä ei sinulle kelpaa teurasuhri, sen minä kyllä antaisin; polttouhri ei ole sinulle mieleen.
Quoniam si voluisses sacrificium, dedissem utique; holocaustis non delectaberis.
17 Jumalalle kelpaava uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, hylkää.
Sacrificium Deo spiritus contribulatus; cor contritum et humiliatum, Deus, non despicies.
18 Osoita armossasi hyvyyttä Siionille, rakenna Jerusalemin muurit.
Benigne fac, Domine, in bona voluntate tua Sion, ut ædificentur muri Jerusalem.
19 Silloin sinulle kelpaavat oikeat teurasuhrit, polttouhrit ja kokonaisuhrit; silloin uhrataan härkiä sinun alttarillasi.
Tunc acceptabis sacrificium justitiæ, oblationes et holocausta; tunc imponent super altare tuum vitulos.
