Psalmien 50

1 Aasafin virsi. Jumala, Herra Jumala, puhuu ja kutsuu maan auringon noususta hamaan sen laskuun.

Zabura ta Asaf. Maɗaukaki, Allah, Ubangiji, ya yi magana ya kuma kira duniya daga fitowar rana zuwa inda take fāɗuwa.

2 Siionista, jonka kauneus on täydellinen, Jumala ilmestyy kirkkaudessa.

Daga Sihiyona, cikakkiya a kyau, Allah na haskakawa.

3 Meidän Jumalamme tulee eikä vaikene, hänen edellänsä käy kuluttava tuli ja hänen ympärillänsä väkevä myrsky.

Allahnmu yana zuwa ba kuwa zai yi shiru ba; wuta mai cinyewa a gabansa, babban hadari kuma ya kewaye shi.

4 Hän kutsuu taivaat ylhäältä ja maan, tuomitakseen kansansa:

Ya kira sammai da suke bisa, da duniya, don yă shari’anta mutanensa.

5 "Kootkaa minun eteeni minun hurskaani, jotka uhreja uhraten ovat tehneet minun kanssani liiton".

“Ku tattara mini shafaffuna, waɗanda suka yi alkawari da ni ta wurin hadaya.”

6 Ja taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, sillä Jumala on tuomari. (Sela)

Sammai kuwa sun yi shelar adalcinsa gama Allah kansa alƙali ne. (Sela)

7 "Kuule, minun kansani, minä puhun; kuule, Israel, minä todistan sinua vastaan. Minä olen Jumala, sinun Jumalasi.

“Ku ji, ya mutanena, zan kuwa yi magana, Ya Isra’ila, zan kuwa ba da shaida a kanku. Ni ne Allah, Allahnku.

8 En minä sinun teurasuhreistasi sinua nuhtele, ja sinun polttouhrisi ovat aina minun edessäni.

Ba na tsawata muku saboda hadayunku ko kuwa hadayunku na ƙonawa, waɗanda kuka taɓa kawo a gabana.

9 En minä ota härkiä sinun talostasi enkä kauriita sinun tarhoistasi.

Ba na bukatan bijimi daga turkenku ko awaki daga garkunanku,

10 Sillä minun ovat kaikki metsän eläimet ja tuhansien vuorten karjat.

gama kowace dabbar kurmi nawa ne, da kuma shanu a kan dubban tuddai.

11 Minä tunnen kaikki vuorten linnut, ja kaikki, mikä kedolla liikkuu, on minun edessäni.

Na san kowane tsuntsun da yake a duwatsu kuma halittun filaye nawa ne.

12 Jos minä isoaisin, en minä sitä sinulle sanoisi; sillä minun on maanpiiri ja kaikki, mitä siinä on.

Da a ce ina jin yunwa ai, ba sai na faɗa muku ba, gama duniyar nawa ne, da kome da yake cikinta.

13 Minäkö söisin härkien lihaa tai joisin kauristen verta?

Ina cin naman bijimai ne ko ina shan jinin awaki ne?

14 Uhraa Jumalalle kiitos ja täytä lupauksesi Korkeimmalle.

“Ku miƙa hadayar godiya ga Allah, ku cika alkawuranku ga Mafi Ɗaukaka,

15 Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua."

ku kira gare ni a ranar wahala; zan cece ku, za ku kuwa girmama ni.”

16 Mutta jumalattomalle Jumala sanoo: "Mikä sinä olet puhumaan minun käskyistäni ja ottamaan minun liittoni suuhusi?

Amma ga mugaye, Allah ya ce, “Wace dama ce kuke da ita na haddace dokokina ko na yin maganar alkawarina a leɓunanku?

17 Sinä, joka vihaat kuritusta ja heität minun sanani selkäsi taakse!

Kun ƙi umarnina kuka kuma zubar da kalmomina a bayanku

18 Jos sinä näet varkaan, niin sinä mielistyt häneen, ja sinä pidät yhtä avionrikkojain kanssa.

Sa’ad da kuka ga ɓarawo, kukan haɗa kai da shi; kukan haɗa kai da mazinata.

19 Sinä päästät suusi puhumaan pahaa, ja sinun kielesi punoo petosta.

Kuna amfani da bakunanku don mugunta kuna kuma gyara harshenku don ruɗu.

20 Sinä istut ja puhut veljeäsi vastaan, sinä panettelet äitisi poikaa.

Kuna ci gaba da magana a kan ɗan’uwanku ku kuma yi maganar ƙarya a kan ɗan mahaifinku.

21 Näitä sinä teet, ja minäkö olisin vaiti? Luuletko, että minä olen sinun kaltaisesi? Minä nuhtelen sinua ja asetan nämä sinun silmäisi eteen.

Kun yi waɗannan abubuwa na kuwa yi shiru; kun ɗauka gaba ɗaya ni kamar ku ne. Amma zan tsawata muku in kuma zarge ku a fuskarku.

22 Ymmärtäkää tämä te, jotka Jumalan unhotatte, etten minä raatelisi, eikä olisi pelastajaa.

“Ku lura da wannan, ku da kuka manta da Allah, ko kuwa in yayyage ku kucu-kucu, ba kuma wanda zai cece ku.

23 Joka kiitosta uhraa, se kunnioittaa minua; joka ottaa tiestänsä vaarin, sen minä annan nähdä Jumalan autuuden."

Shi wanda ya miƙa hadayun godiya yakan girmama ni, ya kuma shirya hanya saboda in nuna masa ceton Allah.”