Psalmien 50
1 Aasafin virsi. Jumala, Herra Jumala, puhuu ja kutsuu maan auringon noususta hamaan sen laskuun.
[Ein Psalm; von Asaph.] Der Mächtige, [El] Gott, Jehova, hat geredet und die Erde gerufen vom Aufgang der Sonne bis zu ihrem Niedergang.
2 Siionista, jonka kauneus on täydellinen, Jumala ilmestyy kirkkaudessa.
Aus Zion, der Schönheit Vollendung, ist Gott hervorgestrahlt.
3 Meidän Jumalamme tulee eikä vaikene, hänen edellänsä käy kuluttava tuli ja hänen ympärillänsä väkevä myrsky.
Unser Gott kommt, und er wird nicht schweigen; Feuer frißt vor ihm her, und rings um ihn stürmt es gewaltig.
4 Hän kutsuu taivaat ylhäältä ja maan, tuomitakseen kansansa:
Er ruft dem Himmel droben und der Erde, um sein Volk zu richten:
5 "Kootkaa minun eteeni minun hurskaani, jotka uhreja uhraten ovat tehneet minun kanssani liiton".
"Versammelt mir meine Frommen, die meinen Bund geschlossen haben beim Opfer!"
6 Ja taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, sillä Jumala on tuomari. (Sela)
Und die Himmel verkünden seine Gerechtigkeit, denn Gott ist es, der richtet. [O. denn Gott steht im Begriff zu richten] (Sela)
7 "Kuule, minun kansani, minä puhun; kuule, Israel, minä todistan sinua vastaan. Minä olen Jumala, sinun Jumalasi.
"Höre, mein Volk, und ich will reden, Israel, und ich will wider dich zeugen! Ich, ich bin Gott, dein Gott.
8 En minä sinun teurasuhreistasi sinua nuhtele, ja sinun polttouhrisi ovat aina minun edessäni.
Nicht wegen deiner Schlachtopfer tadle ich dich, und deine Brandopfer sind beständig vor mir.
9 En minä ota härkiä sinun talostasi enkä kauriita sinun tarhoistasi.
Nicht werde ich Farren nehmen aus deinem Hause, noch Böcke aus deinen Hürden.
10 Sillä minun ovat kaikki metsän eläimet ja tuhansien vuorten karjat.
Denn mein ist alles Getier des Waldes, das Vieh auf tausend Bergen.
11 Minä tunnen kaikki vuorten linnut, ja kaikki, mikä kedolla liikkuu, on minun edessäni.
Ich kenne alles Gevögel der Berge, und das Wild [Eig. was sich tummelt; so auch Ps. 80,13] des Gefildes ist mir bekannt.
12 Jos minä isoaisin, en minä sitä sinulle sanoisi; sillä minun on maanpiiri ja kaikki, mitä siinä on.
Wenn mich hungerte, ich würde es dir nicht sagen: denn mein ist der Erdkreis und seine Fülle.
13 Minäkö söisin härkien lihaa tai joisin kauristen verta?
Sollte ich das Fleisch von Stieren [Eig. von Starken] essen und das Blut von Böcken trinken?
14 Uhraa Jumalalle kiitos ja täytä lupauksesi Korkeimmalle.
Opfere Gott Lob, [O. Dank] und bezahle dem Höchsten deine Gelübde;
15 Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua."
Und rufe mich an am Tage der Bedrängnis: ich will dich erretten, und du wirst mich verherrlichen!"
16 Mutta jumalattomalle Jumala sanoo: "Mikä sinä olet puhumaan minun käskyistäni ja ottamaan minun liittoni suuhusi?
Zu dem Gesetzlosen aber spricht Gott: "Was hast du meine Satzungen herzusagen und meinen Bund in deinen Mund zu nehmen?
17 Sinä, joka vihaat kuritusta ja heität minun sanani selkäsi taakse!
Du hast ja die Zucht [O. Unterweisung, Zurechtweisung] gehaßt und hinter dich geworfen meine Worte.
18 Jos sinä näet varkaan, niin sinä mielistyt häneen, ja sinä pidät yhtä avionrikkojain kanssa.
Wenn du einen Dieb sahst, so gingst du gern mit ihm um, und dein Teil war mit Ehebrechern.
19 Sinä päästät suusi puhumaan pahaa, ja sinun kielesi punoo petosta.
Deinen Mund ließest du los zum Bösen, und Trug flocht deine Zunge.
20 Sinä istut ja puhut veljeäsi vastaan, sinä panettelet äitisi poikaa.
Du saßest da, redetest wider deinen Bruder, wider den Sohn deiner Mutter stießest du Schmähung aus.
21 Näitä sinä teet, ja minäkö olisin vaiti? Luuletko, että minä olen sinun kaltaisesi? Minä nuhtelen sinua ja asetan nämä sinun silmäisi eteen.
Solches hast du getan, und ich schwieg; du dachtest, ich sei ganz wie du. Ich werde dich strafen [O. überführen] und es dir vor Augen stellen."
22 Ymmärtäkää tämä te, jotka Jumalan unhotatte, etten minä raatelisi, eikä olisi pelastajaa.
Merket doch dieses, die ihr Gottes [Eloah] vergesset, damit ich nicht zerreiße, und kein Erretter sei da!
23 Joka kiitosta uhraa, se kunnioittaa minua; joka ottaa tiestänsä vaarin, sen minä annan nähdä Jumalan autuuden."
Wer Lob [O. Dank] opfert, verherrlicht mich, und wer seinen Weg einrichtet, ihn werde ich das Heil Gottes sehen lassen.
