Psalmien 50
1 Aasafin virsi. Jumala, Herra Jumala, puhuu ja kutsuu maan auringon noususta hamaan sen laskuun.
A Melody of Asaph. El, Elohim, Yahweh, hath spoken, and culled the earth, From the rising of the sun, unto the going in thereof:
2 Siionista, jonka kauneus on täydellinen, Jumala ilmestyy kirkkaudessa.
Out of Zion the perfection of beauty, God, hath shone forth.
3 Meidän Jumalamme tulee eikä vaikene, hänen edellänsä käy kuluttava tuli ja hänen ympärillänsä väkevä myrsky.
Let our God come, and let him not keep silence! A fire—before him, shall devour, And, around him, hath it become exceeding tempestuous:
4 Hän kutsuu taivaat ylhäältä ja maan, tuomitakseen kansansa:
He calleth, Unto the heavens above, And unto the earth, That he may judge his people.
5 "Kootkaa minun eteeni minun hurskaani, jotka uhreja uhraten ovat tehneet minun kanssani liiton".
Gather yourselves unto me—ye my men of lovingkindness, Who have solemnised my covenant over sacrifice.
6 Ja taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, sillä Jumala on tuomari. (Sela)
Now have the heavens declared his righteousness, Because, God, is, about to judge. (Selah)
7 "Kuule, minun kansani, minä puhun; kuule, Israel, minä todistan sinua vastaan. Minä olen Jumala, sinun Jumalasi.
Hear, O my people, and I will speak, O Israel, and I will adjure thee, God, thine own God, I am: —
8 En minä sinun teurasuhreistasi sinua nuhtele, ja sinun polttouhrisi ovat aina minun edessäni.
Not, for thy sacrifices, will I reprove thee, Nor for thine ascending-offerings, before me continually:
9 En minä ota härkiä sinun talostasi enkä kauriita sinun tarhoistasi.
I will not take out of thy house—a bullock, Nor out of thy folds—he-goats;
10 Sillä minun ovat kaikki metsän eläimet ja tuhansien vuorten karjat.
For, mine, is every wild-beast of the forest, The cattle on the mountains, in their thousands;
11 Minä tunnen kaikki vuorten linnut, ja kaikki, mikä kedolla liikkuu, on minun edessäni.
I know every bird of the mountains, And, the moving things of the plain, are with me:
12 Jos minä isoaisin, en minä sitä sinulle sanoisi; sillä minun on maanpiiri ja kaikki, mitä siinä on.
If I were hungry, I would not tell thee, For, mine, is the world, and the fulness thereof.
13 Minäkö söisin härkien lihaa tai joisin kauristen verta?
Will I eat the flesh of mighty oxen? Or, the blood of he-goats, will I drink?
14 Uhraa Jumalalle kiitos ja täytä lupauksesi Korkeimmalle.
Sacrifice to God a thankoffering, And pay to the Most High thy vows;
15 Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua."
Call upon me, then, in the day of distress, I will deliver thee, that thou mayest glorify me.
16 Mutta jumalattomalle Jumala sanoo: "Mikä sinä olet puhumaan minun käskyistäni ja ottamaan minun liittoni suuhusi?
But, to the lawless one, God saith, What hast, thou, to do, to recount my statutes? Or that thou hast taken up my covenant upon thy mouth?
17 Sinä, joka vihaat kuritusta ja heität minun sanani selkäsi taakse!
Seeing that, thou, hast hated correction, And hast cast my words behind thee;
18 Jos sinä näet varkaan, niin sinä mielistyt häneen, ja sinä pidät yhtä avionrikkojain kanssa.
If thou sawest a thief, then didst thou run with him, —And, with adulterers, hath been thy chosen life;
19 Sinä päästät suusi puhumaan pahaa, ja sinun kielesi punoo petosta.
Thy mouth, hast thou thrust into wickedness, And, thy tongue, kept weaving deceit;
20 Sinä istut ja puhut veljeäsi vastaan, sinä panettelet äitisi poikaa.
Thou wouldst sit down—Against thine own brother, wouldst thou speak, Against thine own mother’s son, wouldst thou expose a fault: —
21 Näitä sinä teet, ja minäkö olisin vaiti? Luuletko, että minä olen sinun kaltaisesi? Minä nuhtelen sinua ja asetan nämä sinun silmäisi eteen.
These things, hast thou done, and I have kept silence, Thou thoughtest that I should really be like thyself, I will convict thee, yea I will set [thine offences] in order before thine eyes.
22 Ymmärtäkää tämä te, jotka Jumalan unhotatte, etten minä raatelisi, eikä olisi pelastajaa.
Understand this, I pray you, ye forgetters of GOD, Lest I tear in pieces, and there be none to deliver: —
23 Joka kiitosta uhraa, se kunnioittaa minua; joka ottaa tiestänsä vaarin, sen minä annan nähdä Jumalan autuuden."
He that sacrificeth a thankoffering, will glorify me, —And will prepare a way by which I may show him the salvation of God.
