Psalmien 50
1 Aasafin virsi. Jumala, Herra Jumala, puhuu ja kutsuu maan auringon noususta hamaan sen laskuun.
Een psalm van Asaf. De God der goden, de HEERE spreekt, en roept de aarde, van den opgang der zon tot aan haar ondergang.
2 Siionista, jonka kauneus on täydellinen, Jumala ilmestyy kirkkaudessa.
Uit Sion, de volkomenheid der schoonheid, verschijnt God blinkende.
3 Meidän Jumalamme tulee eikä vaikene, hänen edellänsä käy kuluttava tuli ja hänen ympärillänsä väkevä myrsky.
Onze God zal komen en zal niet zwijgen; een vuur voor Zijn aangezicht zal verteren, en rondom Hem zal het zeer stormen.
4 Hän kutsuu taivaat ylhäältä ja maan, tuomitakseen kansansa:
Hij zal roepen tot den hemel van boven, en tot de aarde, om Zijn volk te richten.
5 "Kootkaa minun eteeni minun hurskaani, jotka uhreja uhraten ovat tehneet minun kanssani liiton".
Verzamelt Mij Mijn gunstgenoten, die Mijn verbond maken met offerande!
6 Ja taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, sillä Jumala on tuomari. (Sela)
En de hemelen verkondigen Zijn gerechtigheid; want God Zelf is Rechter. (Sela)
7 "Kuule, minun kansani, minä puhun; kuule, Israel, minä todistan sinua vastaan. Minä olen Jumala, sinun Jumalasi.
Hoort, Mijn volk! en Ik zal spreken; Israel! en Ik zal onder u betuigen; Ik, God, ben uw God.
8 En minä sinun teurasuhreistasi sinua nuhtele, ja sinun polttouhrisi ovat aina minun edessäni.
Om uw offeranden zal Ik u niet straffen, want uw brandofferen zijn steeds voor Mij.
9 En minä ota härkiä sinun talostasi enkä kauriita sinun tarhoistasi.
Ik zal uit uw huis geen var nemen, noch bokken uit uw kooien;
10 Sillä minun ovat kaikki metsän eläimet ja tuhansien vuorten karjat.
Want al het gedierte des wouds is Mijn, de beesten op duizend bergen.
11 Minä tunnen kaikki vuorten linnut, ja kaikki, mikä kedolla liikkuu, on minun edessäni.
Ik ken al het gevogelte der bergen, en het wild des velds is bij Mij.
12 Jos minä isoaisin, en minä sitä sinulle sanoisi; sillä minun on maanpiiri ja kaikki, mitä siinä on.
Zo Mij hongerde, Ik zou het u niet zeggen; want Mijn is de wereld en haar volheid.
13 Minäkö söisin härkien lihaa tai joisin kauristen verta?
Zou Ik stierenvlees eten, of bokkenbloed drinken?
14 Uhraa Jumalalle kiitos ja täytä lupauksesi Korkeimmalle.
Offert Gode dank, en betaalt den Allerhoogste uw geloften.
15 Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua."
En roept Mij aan in den dag der benauwdheid; Ik zal er u uithelpen, en gij zult Mij eren.
16 Mutta jumalattomalle Jumala sanoo: "Mikä sinä olet puhumaan minun käskyistäni ja ottamaan minun liittoni suuhusi?
Maar tot den goddeloze zegt God: Wat hebt gij Mijn inzettingen te vertellen, en neemt Mijn verbond in uw mond?
17 Sinä, joka vihaat kuritusta ja heität minun sanani selkäsi taakse!
Dewijl gij de kastijding haat, en Mijn woorden achter u henenwerpt.
18 Jos sinä näet varkaan, niin sinä mielistyt häneen, ja sinä pidät yhtä avionrikkojain kanssa.
Indien gij een dief ziet, zo loopt gij met hem; en uw deel is met de overspelers.
19 Sinä päästät suusi puhumaan pahaa, ja sinun kielesi punoo petosta.
Uw mond slaat gij in het kwade, en uw tong koppelt bedrog.
20 Sinä istut ja puhut veljeäsi vastaan, sinä panettelet äitisi poikaa.
Gij zit, gij spreekt tegen uw broeder; tegen den zoon uwer moeder geeft gij lastering uit.
21 Näitä sinä teet, ja minäkö olisin vaiti? Luuletko, että minä olen sinun kaltaisesi? Minä nuhtelen sinua ja asetan nämä sinun silmäisi eteen.
Deze dingen doet gij, en Ik zwijg; gij meent, dat Ik te enenmale ben, gelijk gij; Ik zal u straffen, en zal het ordentelijk voor uw ogen stellen.
22 Ymmärtäkää tämä te, jotka Jumalan unhotatte, etten minä raatelisi, eikä olisi pelastajaa.
Verstaat dit toch, gij godvergetenden! opdat Ik niet verscheure en niemand redde.
23 Joka kiitosta uhraa, se kunnioittaa minua; joka ottaa tiestänsä vaarin, sen minä annan nähdä Jumalan autuuden."
Wie dankoffert, die zal Mij eren; en wie zijn weg wel aanstelt, dien zal Ik Gods heil doen zien.
