Psalmien 49
1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten virsi. Kuulkaa tämä, kaikki kansat, ottakaa korviinne, maailman asukkaat kaikki,
For the Leader; a Psalm of the sons of Korah. Hear this, all ye peoples; give ear, all ye inhabitants of the world,
2 sekä alhaiset että ylhäiset, niin rikkaat kuin köyhät.
Both low and high, rich and poor together.
3 Minun suuni puhuu viisautta, minun sydämeni ajatus on ymmärrystä.
My mouth shall speak wisdom, and the meditation of my heart shall be understanding.
4 Minä kallistan korvani kuulemaan mietelauseita, minä selitän ongelmani kannelta soittaen.
I will incline mine ear to a parable; I will open my dark saying upon the harp.
5 Miksi minä pelkäisin pahoina päivinä, kun minun vainoojani vääryys piirittää minut?
Wherefore should I fear in the days of evil, when the iniquity of my supplanters compasseth me about,
6 He luottavat tavaroihinsa ja kerskaavat suuresta rikkaudestaan.
Of them that trust in their wealth, and boast themselves in the multitude of their riches?
7 Kukaan ei voi veljeänsä lunastaa eikä hänestä Jumalalle sovitusta maksaa.
No man can by any means redeem his brother, nor give to God a ransom for him —
8 Sillä hänen sielunsa lunastus on ylen kallis ja jää iäti suorittamatta,
For too costly is the redemption of their soul, and must be let alone for ever —
9 että hän saisi elää iankaikkisesti eikä kuolemaa näkisi.
That he should still live alway, that he should not see the pit.
10 Vaan hänen täytyy nähdä, että viisaat kuolevat, että tyhmät ja järjettömät myös hukkuvat ja jättävät toisille tavaransa.
For he seeth that wise men die, the fool and the brutish together perish, and leave their wealth to others.
11 He luulevat, että heidän huoneensa pysyvät iäti ja heidän asuntonsa polvesta polveen; he nimittävät maatiloja nimensä mukaan.
Their inward thought is, that their houses shall continue for ever, and their dwelling-places to all generations; they call their lands after their own names.
12 Mutta ihminen, mahtavinkaan, ei ole pysyväinen: hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.
But man abideth not in honour; he is like the beasts that perish.
13 Näin käy niiden, jotka itseensä luottavat, ja heidän perässään niiden, jotka mielistyvät heidän puheisiinsa. (Sela)
This is the way of them that are foolish, and of those who after them approve their sayings. (Selah)
14 Kuin lammaslauma heidät viedään tuonelaan, kuolema heitä kaitsee, jo huomenna oikeamieliset astuvat heidän ylitsensä; tuonela kalvaa heidän hahmoansa, eikä heillä ole asuntoa. (Sheol h7585)
Like sheep they are appointed for the nether-world; death shall be their shepherd; and the upright shall have dominion over them in the morning; and their form shall be for the nether-world to wear away, that there be no habitation for it. (Sheol h7585)
15 Mutta minun sieluni Jumala lunastaa tuonelan vallasta, sillä hän ottaa minut huomaansa. (Sela) (Sheol h7585)
But God will redeem my soul from the power of the nether-world; for He shall receive me. (Selah) (Sheol h7585)
16 Älä pelkää, jos joku rikastuu, jos hänen talonsa komeus karttuu.
Be not thou afraid when one waxeth rich, when the wealth of his house is increased;
17 Sillä kuollessaan ei hän ota mitään mukaansa, eikä hänen komeutensa astu alas hänen jäljessänsä.
For when he dieth he shall carry nothing away; his wealth shall not descend after him.
18 Vaikka hän eläissänsä kiittää itseään siunatuksi, vaikka sinua ylistetään, kun vietät hyviä päiviä,
Though while he lived he blessed his soul: 'Men will praise thee, when thou shalt do well to thyself';
19 täytyy sinun mennä isiesi suvun tykö, jotka eivät ikinä enää valoa näe.
It shall go to the generation of his fathers; they shall never see the light.
20 Ihminen, mahtavinkin, on ymmärrystä vailla, hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.
Man that is in honour understandeth not; he is like the beasts that perish.
