Psalmien 49
1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten virsi. Kuulkaa tämä, kaikki kansat, ottakaa korviinne, maailman asukkaat kaikki,
To him that excelleth. A Psalme committed to the sonnes of Korah. Heare this, all ye people: giue eare, all ye that dwell in the world,
2 sekä alhaiset että ylhäiset, niin rikkaat kuin köyhät.
As well lowe as hie, both rich and poore.
3 Minun suuni puhuu viisautta, minun sydämeni ajatus on ymmärrystä.
My mouth shall speake of wisdome, and the meditation of mine heart is of knowledge.
4 Minä kallistan korvani kuulemaan mietelauseita, minä selitän ongelmani kannelta soittaen.
I will incline mine eare to a parable, and vtter my graue matter vpon the harpe.
5 Miksi minä pelkäisin pahoina päivinä, kun minun vainoojani vääryys piirittää minut?
Wherefore should I feare in the euil dayes, when iniquitie shall compasse me about, as at mine heeles?
6 He luottavat tavaroihinsa ja kerskaavat suuresta rikkaudestaan.
They trust in their goods, and boast them selues in the multitude of their riches.
7 Kukaan ei voi veljeänsä lunastaa eikä hänestä Jumalalle sovitusta maksaa.
Yet a man can by no meanes redeeme his brother: he can not giue his raunsome to God,
8 Sillä hänen sielunsa lunastus on ylen kallis ja jää iäti suorittamatta,
(So precious is the redemption of their soules, and the continuance for euer)
9 että hän saisi elää iankaikkisesti eikä kuolemaa näkisi.
That he may liue still for euer, and not see the graue.
10 Vaan hänen täytyy nähdä, että viisaat kuolevat, että tyhmät ja järjettömät myös hukkuvat ja jättävät toisille tavaransa.
For he seeth that wise men die, and also that the ignorant and foolish perish, and leaue their riches for others.
11 He luulevat, että heidän huoneensa pysyvät iäti ja heidän asuntonsa polvesta polveen; he nimittävät maatiloja nimensä mukaan.
Yet they thinke, their houses, and their habitations shall continue for euer, euen from generation to generation, and call their lands by their names.
12 Mutta ihminen, mahtavinkaan, ei ole pysyväinen: hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.
But man shall not continue in honour: he is like the beastes that die.
13 Näin käy niiden, jotka itseensä luottavat, ja heidän perässään niiden, jotka mielistyvät heidän puheisiinsa. (Sela)
This their way vttereth their foolishnes: yet their posteritie delite in their talke. (Selah)
14 Kuin lammaslauma heidät viedään tuonelaan, kuolema heitä kaitsee, jo huomenna oikeamieliset astuvat heidän ylitsensä; tuonela kalvaa heidän hahmoansa, eikä heillä ole asuntoa. (Sheol h7585)
Like sheepe they lie in graue: death deuoureth them, and the righteous shall haue domination ouer them in the morning: for their beautie shall consume, when they shall goe from their house to graue. (Sheol h7585)
15 Mutta minun sieluni Jumala lunastaa tuonelan vallasta, sillä hän ottaa minut huomaansa. (Sela) (Sheol h7585)
But God shall deliuer my soule from the power of the graue: for he will receiue me. (Selah) (Sheol h7585)
16 Älä pelkää, jos joku rikastuu, jos hänen talonsa komeus karttuu.
Be not thou afrayd when one is made rich, and when the glory of his house is increased.
17 Sillä kuollessaan ei hän ota mitään mukaansa, eikä hänen komeutensa astu alas hänen jäljessänsä.
For he shall take nothing away when he dieth, neither shall his pompe descende after him.
18 Vaikka hän eläissänsä kiittää itseään siunatuksi, vaikka sinua ylistetään, kun vietät hyviä päiviä,
For while he liued, he reioyced himselfe: and men will prayse thee, when thou makest much of thy selfe.
19 täytyy sinun mennä isiesi suvun tykö, jotka eivät ikinä enää valoa näe.
He shall enter into the generation of his fathers, and they shall not liue for euer.
20 Ihminen, mahtavinkin, on ymmärrystä vailla, hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.
Man is in honour, and vnderstandeth not: he is like to beasts that perish.
