Psalmien 48

1 Laulu, koorahilaisten virsi. Suuri on Herra ja korkeasti ylistettävä meidän Jumalamme kaupungissa, pyhällä vuorellansa.

En sång, en psalm av Koras söner. Stor är HERREN och högt lovad, i vår Guds stad, på sitt heliga berg.

2 Kauniina kohoaa, kaiken maan ilona, pohjan puolella Siionin vuori, suuren kuninkaan kaupunki.

Skönt höjer det sig, hela jordens fröjd, berget Sion längst uppe i norr, den store konungens stad.

3 Jumala on sen linnoissa turvaksi tunnettu.

Gud har i dess palatser gjort sig känd såsom ett värn.

4 Sillä katso, kuninkaat kokoontuivat, hyökkäsivät yhdessä.

Ty se, konungarna församlade sig, tillhopa drogo de fram.

5 Mutta he näkivät sen, hämmästyivät, peljästyivät ja pakenivat pois.

De sågo det, då häpnade de; de förskräcktes, de flydde.

6 Vavistus valtasi heidät siellä, tuska niinkuin synnyttäväisen.

Bävan grep dem där, ångest lik en barnaföderskas.

7 Itätuulella sinä särjet Tarsiin-laivat.

Så krossar du Tarsis-skepp med östanvinden.

8 Niinkuin me olimme kuulleet, niin me sen nyt näimme Herran Sebaotin kaupungissa, meidän Jumalamme kaupungissa: Jumala pitää sen lujana iankaikkisesti. (Sela)

Såsom vi hade hört, så fingo vi se det, i HERREN Sebaots stad, i vår Guds stad; Gud håller den vid makt till evig tid. (Sela)

9 Jumala, me tutkistelemme sinun armoasi sinun temppelissäsi.

Vi tänka, o Gud, på din nåd, när vi stå i ditt tempel.

10 Jumala, niinkuin sinun nimesi, niin ulottuu sinun ylistyksesi maan ääriin saakka; sinun oikea kätesi on vanhurskautta täynnä.

Såsom ditt namn, o Gud, så når ock ditt lov intill jordens ändar; din högra hand är full av rättfärdighet.

11 Siionin vuori iloitsee, Juudan tyttäret riemuitsevat sinun tuomioistasi.

Sions berg glädje sig, Juda döttrar fröjde sig, för dina domars skull.

12 Kiertäkää Siion, käykää sen ympäri, lukekaa sen tornit.

Gån omkring Sion och vandren runt därom, räknen dess torn;

13 Tarkatkaa sen muurit, kulkekaa sen linnat, kertoaksenne niistä tulevalle polvelle.

given akt på dess murar, skriden genom dess palatser, så att I kunnen förtälja därom för ett kommande släkte.

14 Sillä tämä on Jumala, meidän Jumalamme, aina ja iankaikkisesti; hän johdattaa meitä kuolemaan asti.

Ty sådan är Gud, vår Gud, alltid och evinnerligen; intill döden skall han ledsaga oss.