Psalmien 47

1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten virsi. Paukuttakaa käsiänne, kaikki kansat, kohottakaa Jumalalle riemuhuuto.

Don mai bi da kaɗe-kaɗe. Ta’Ya’yan Kora maza. Zabura ce. Ku tafa hannuwanku, dukanku al’ummai; ku yi sowa ga Allah da muryoyin farin ciki.

2 Sillä Herra on korkein, peljättävä, kaiken maan suuri kuningas.

Ubangiji Mafi Ɗaukaka mai banmamaki ne, Sarki ne mai girma a bisa dukan duniya!

3 Hän kukistaa kansat meidän allemme ja kansakunnat jalkaimme alle.

Ya rinjayi al’ummai a ƙarƙashinmu, mutane kuma a ƙarƙashin ƙafafunmu.

4 Hän on valinnut meille perintömaamme, joka on Jaakobin, hänen rakkaansa, kunnia. (Sela)

Ya zaɓar mana gādonmu, abar taƙamar Yaƙub, wanda yake ƙauna. (Sela)

5 Jumala astuu ylös riemun raikuessa, Herra pasunain pauhatessa.

Allah ya haura a cikin sowa ta farin ciki, Ubangiji ya haura a cikin ƙarar ƙahoni.

6 Veisatkaa Jumalalle, veisatkaa, veisatkaa meidän kuninkaallemme, veisatkaa.

Ku rera yabai ga Allah, ku rera yabai; ku rera yabai ga Sarkinmu, ku rera yabai.

7 Sillä Jumala on kaiken maan kuningas. Veisatkaa hänelle virsi.

Gama Allah shi ne Sarkin dukan duniya; ku rera zabura ta yabo gare shi.

8 Jumala on kansojen kuningas, Jumala istuu pyhällä istuimellansa.

Allah yana mulki a bisa al’ummai; Allah yana zama a kan kursiyinsa mai tsarki.

9 Kansojen päämiehet kokoontuvat Aabrahamin Jumalan kansaksi. Sillä maan kilvet ovat Jumalan; hän on ylen korkea.

Manyan mutanen al’ummai sun taru a matsayin mutanen Allah na Ibrahim, gama sarkunan duniya na Allah ne; ana ɗaukaka shi ƙwarai.