Psalmien 47

1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten virsi. Paukuttakaa käsiänne, kaikki kansat, kohottakaa Jumalalle riemuhuuto.

Dem Musikmeister, von den Korahiten, ein Psalm. Ihr Völker alle, klatscht in die Hände,

2 Sillä Herra on korkein, peljättävä, kaiken maan suuri kuningas.

Denn der HERR, der Höchste, ist furchtbar, ein mächtiger König über die ganze Erde.

3 Hän kukistaa kansat meidän allemme ja kansakunnat jalkaimme alle.

Er hat Völker unter unsre Herrschaft gebeugt und Völkerschaften unter unsre Füße;

4 Hän on valinnut meille perintömaamme, joka on Jaakobin, hänen rakkaansa, kunnia. (Sela)

er hat uns unser Erbteil auserwählt, den Stolz Jakobs, den er liebt. (SELA)

5 Jumala astuu ylös riemun raikuessa, Herra pasunain pauhatessa.

Aufgefahren ist Gott unter Jauchzen, der HERR beim Schall der Posaunen.

6 Veisatkaa Jumalalle, veisatkaa, veisatkaa meidän kuninkaallemme, veisatkaa.

Lobsinget Gott, lobsinget, lobsingt unserm König, lobsinget!

7 Sillä Jumala on kaiken maan kuningas. Veisatkaa hänelle virsi.

Denn König der ganzen Erde ist Gott: so singt ihm denn ein kunstvolles Lied!

8 Jumala on kansojen kuningas, Jumala istuu pyhällä istuimellansa.

Gott ist König geworden über die Völker, Gott hat sich gesetzt auf seinen heiligen Thron.

9 Kansojen päämiehet kokoontuvat Aabrahamin Jumalan kansaksi. Sillä maan kilvet ovat Jumalan; hän on ylen korkea.

Die Edlen der Völker haben sich versammelt als das Volk des Gottes Abrahams; denn Gott sind untertan die Schilde der Erde: hoch erhaben steht er da.