< Psalmien 47 >
1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten virsi. Paukuttakaa käsiänne, kaikki kansat, kohottakaa Jumalalle riemuhuuto.
[Dem Vorsänger. Von den Söhnen Korahs, ein Psalm.] Ihr Völker alle, klatschet in die Hände! Jauchzet Gott mit Jubelschall!
2 Sillä Herra on korkein, peljättävä, kaiken maan suuri kuningas.
Denn Jehova, der Höchste, ist furchtbar, ein großer König über die ganze Erde.
3 Hän kukistaa kansat meidän allemme ja kansakunnat jalkaimme alle.
Er unterwarf uns die Völker, und die Völkerschaften unter unsere Füße.
4 Hän on valinnut meille perintömaamme, joka on Jaakobin, hänen rakkaansa, kunnia. (Sela)
Er erwählte für uns unser Erbteil, den Stolz Jakobs, den er geliebt hat. (Sela)
5 Jumala astuu ylös riemun raikuessa, Herra pasunain pauhatessa.
Gott ist emporgestiegen unter Jauchzen, Jehova unter Posaunenschall.
6 Veisatkaa Jumalalle, veisatkaa, veisatkaa meidän kuninkaallemme, veisatkaa.
Singet Gott Psalmen, [Eig. Singspielet] singet Psalmen; singet Psalmen unserem König, singet Psalmen!
7 Sillä Jumala on kaiken maan kuningas. Veisatkaa hänelle virsi.
Denn Gott ist König der ganzen Erde; singet Psalmen mit Einsicht! [Eig. Singet Maskil. S. die Anm. zu Ps. 32, Überschrift]
8 Jumala on kansojen kuningas, Jumala istuu pyhällä istuimellansa.
Gott regiert über die Nationen; Gott hat sich auf den Thron seiner Heiligkeit gesetzt.
9 Kansojen päämiehet kokoontuvat Aabrahamin Jumalan kansaksi. Sillä maan kilvet ovat Jumalan; hän on ylen korkea.
Die Edlen der Völker haben sich versammelt und das Volk [O. als ein Volk] des Gottes Abrahams; denn die Schilde [d. h. die Fürsten, die Schirmherren] der Erde sind Gottes; er ist sehr erhaben.