< Psalmien 46 >
1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten laulu, korkeassa äänialassa. Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, apumme hädässä aivan vahva.
Guð er mér hæli og styrkur, örugg hjálp í nauðum.
2 Sentähden emme pelkää, vaikka maa järkkyisi ja vuoret meren pohjaan vajoaisivat,
Þess vegna óttumst við ekki, þótt heimurinn farist og fjöllin steypist í hafið.
3 vaikka sen vedet pauhaisivat ja kuohuisivat ja vuoret vapisisivat sen raivosta. (Sela)
Hafið æði og freyði, fjöllin nötri og skjálfi!
4 Virta lähteinensä ilahuttaa Jumalan kaupungin, Korkeimman pyhät asunnot.
Lækir gleðinnar streyma frá borg Guðs – frá heilögum bústað Guðs hins hæsta.
5 Jumala on sen keskellä, ei se horju, Jumala auttaa sitä jo aamun koittaessa.
Hér býr Guð, hún mun ekki haggast. Þegar þörf er á, kemur Guð henni til hjálpar.
6 Pakanat pauhaavat, valtakunnat horjuvat; kun hän jylisee, huojuu maa.
Þjóðir risu upp og létu ófriðlega en þegar Guð talaði varð heimurinn að þagna og jörðin nötraði.
7 Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme. (Sela)
Drottinn, hann sem ræður hersveitum himinsins, er hér! Hann er á meðal okkar! Hann, Guð Jakobs, er kominn til að hjálpa.
8 Tulkaa, katsokaa Herran töitä, hänen, joka tekee hämmästyttäviä tekoja maan päällä:
Komið og sjáið máttarverk hans á jörðinni.
9 hän lopettaa sodat maan ääriin saakka, hän särkee jousen, taittaa keihään, polttaa sotavaunut tulessa.
Hann stöðvar styrjaldir um víða veröld, brýtur vopnin og kastar á eld.
10 "Heretkää ja tietäkää, että minä olen Jumala, korkea kansojen keskellä, korkea maan päällä."
„Þögn! Standið kyrr! Vitið að ég er Guð! Allar þjóðir heims syni mér lotningu.“
11 Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme. (Sela)
Drottinn hersveita himinsins er hér, hann er á meðal okkar! Hann, Guð Jakobs, er hér til að frelsa!