Psalmien 46

1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten laulu, korkeassa äänialassa. Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, apumme hädässä aivan vahva.

Til Sangmesteren. Af Koras Sønner. Al-alamot. En Sang.

2 Sentähden emme pelkää, vaikka maa järkkyisi ja vuoret meren pohjaan vajoaisivat,

Gud er vor Tilflugt og Styrke, en Hjælp i Angster, prøvet til fulde.

3 vaikka sen vedet pauhaisivat ja kuohuisivat ja vuoret vapisisivat sen raivosta. (Sela)

Derfor frygter vi ikke, om Jorden end bølger og Bjergene styrter i Havenes Skød,

4 Virta lähteinensä ilahuttaa Jumalan kaupungin, Korkeimman pyhät asunnot.

om end deres Vande bruser og syder og Bjergene skælver ved deres Vælde. (Sela)

5 Jumala on sen keskellä, ei se horju, Jumala auttaa sitä jo aamun koittaessa.

En Flod og dens Bække glæder Guds Stad, den Højeste har helliget sin Bolig;

6 Pakanat pauhaavat, valtakunnat horjuvat; kun hän jylisee, huojuu maa.

i den er Gud, den rokkes ikke, Gud bringer den Hjælp, naar Morgen gryr.

7 Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme. (Sela)

Folkene larmed, Rigerne vakled, han løfted Røsten, saa Jorden skjalv,

8 Tulkaa, katsokaa Herran töitä, hänen, joka tekee hämmästyttäviä tekoja maan päällä:

Hærskarers HERRE er med os, Jakobs Gud er vor faste Borg. (Sela)

9 hän lopettaa sodat maan ääriin saakka, hän särkee jousen, taittaa keihään, polttaa sotavaunut tulessa.

Kom hid og se paa HERRENS Værk, han har udført frygtelige Ting paa Jord.

10 "Heretkää ja tietäkää, että minä olen Jumala, korkea kansojen keskellä, korkea maan päällä."

Han gør Ende paa Krig til Jordens Grænser, han splintrer Buen, sønderbryder Spydene, Skjoldene tænder han i Brand.

11 Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme. (Sela)

Hold inde og kend, at jeg er Gud, ophøjet blandt Folkene, ophøjet paa Jorden! Hærskarers HERRE er med os, Jakobs Gud er vor faste Borg. (Sela)