Psalmien 44
1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi. Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, meidän isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinänsä, muinaisina päivinä.
Instrução para o regente; dos filhos de Coré: Ó Deus, com nossos ouvidos ouvimos, nossos pais nos contaram a obra que tu fizeste nos seus dias, nos dias antigos.
2 Sinä karkoitit kädelläsi pakanat, mutta heidät sinä istutit, sinä hävitit kansat, mutta heidät sinä levitit.
Para plantá-los, expulsaste as nações com a tua própria mão; para fazê-los crescer, afligiste os povos.
3 Sillä eivät he miekallansa valloittaneet maata, eikä heidän käsivartensa heitä auttanut, vaan sinun oikea kätesi, sinun käsivartesi ja sinun kasvojesi valkeus, koska sinä olit heihin mielistynyt.
Porque não conquistaram a terra pelas espadas deles, nem o braço deles os salvou; mas sim tua mão direita e o teu braço, e a luz de teu rosto; porque tu os favoreceste.
4 Sinä, Jumala, sinä olet minun kuninkaani, toimita Jaakobille apu.
Deus, tu és meu Rei; ordena salvações a Jacó.
5 Sinun avullasi me syöksemme ahdistajamme maahan, sinun nimessäsi me tallaamme vastustajamme.
Por ti venceremos nossos adversários; por teu nome passaremos por cima dos que se levantam contra nós.
6 Sillä en minä jouseeni luota, eikä miekkani minua auta;
Porque minha confiança não está em meu arco; nem minha espada me salvará.
7 vaan sinä pelastat meidät vihollisistamme, ja saatat vihamiehemme häpeään.
Pois tu nos salvaste de nossos adversários, e envergonhaste aos que nos odeiam.
8 Jumala on meidän kerskauksemme kaikkina päivinä, ja sinun nimeäsi me ylistämme iankaikkisesti. (Sela)
Nós exaltamos a Deus o dia todo; e louvaremos o teu nome para sempre. (Selá)
9 Kuitenkin sinä meidät hylkäsit ja saatoit meidät häpeään, et lähtenyt sotaan meidän joukkojemme kanssa.
Mas [agora] tu tens nos rejeitado e envergonhado; e tu não tens saído junto com nossos exércitos.
10 Sinä käänsit meidät vihollista pakoon, ja meidän vihamiehemme ryöstivät saalista.
Tu nos fazes fugir do adversário, e aqueles que nos odeiam saqueiam [de nós] para si.
11 Sinä annoit meidät syötäviksi kuin lampaat, ja hajotit meidät pakanain sekaan.
Tu nos entregas como ovelhas para serem comidas, e nos espalhas entre as nações.
12 Sinä myit kansasi halvasta etkä heidän hinnastaan paljoa hyötynyt.
Tu vendes a teu povo ao preço de nada, e não aumentas o seu valor.
13 Sinä annat meidät naapuriemme häväistäviksi, ympärillämme asuvaisten pilkaksi ja ivaksi.
Tu nos pões como humilhação por nossos vizinhos; como escárnio e zombaria pelos que estão ao redor de nós.
14 Sinä saatat meidät sananparreksi pakanoille, pään pudistukseksi kansoille.
Tu nos pões como provérbio de escárnio entre as nações; como balançar de cabeça entre os povos;
15 Joka päivä on häväistykseni minun edessäni, ja kasvojeni häpeä peittää minut,
Minha humilhação está o dia todo diante de mim; e a vergonha cobre o meu rosto,
16 herjaajan ja pilkkaajan puheen tähden, vihollisen ja kostonhimoisen katseitten tähden.
Pela voz do adversário e do que insulta; por causa do inimigo e do vingador.
17 Tämä kaikki on meitä kohdannut, vaikka emme ole sinua unhottaneet emmekä sinun liittoasi rikkoneet.
Tudo isto veio sobre nós; porém não nos esquecemos de ti, nem traímos o teu pacto.
18 Ei ole meidän sydämemme sinusta luopunut, eivät meidän askeleemme sinun polultasi poikenneet.
Nosso coração não se voltou para trás, nem nossos passos de desviaram de teu caminho.
19 Kuitenkin sinä runtelit meidät aavikkosutten asuinsijoilla ja peitit meidät synkeydellä.
Tu tens nos afligido num lugar de chacais, e nos cobriste com sobra de morte.
20 Jos me olisimme unhottaneet Jumalamme nimen ja ojentaneet kätemme vieraan jumalan puoleen,
Se tivéssemos esquecido do nome do nosso Deus, e estendido nossas mãos a um outro deus,
21 eikö Jumala olisi sitä tutkituksi saanut, sillä hän tuntee sydämen salaisuudet?
por acaso Deus não o descobriria? Pois ele conhece os segredos do coração.
22 Ei, vaan sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meitä pidetään teuraslampaina.
Mas por causa de ti somos mortos o dia todo; somos considerados como ovelhas para o matadouro.
23 Heräjä, miksi nukut, Herra? Nouse, älä iäksi hylkää.
Desperta; por que estás dormindo, Senhor? Acorda, não [nos] rejeites para sempre.
24 Miksi peität kasvosi, unhotat meidän kurjuutemme ja ahdistuksemme?
Por que escondes tua face, e te esqueces de nossa humilhação e de nossa opressão?
25 Sillä meidän sielumme on vaipunut tomuun, meidän ruumiimme painunut maahan.
Pois nossa alma está abatida ao pó; nosso ventre está junto à terra.
26 Nouse, auta meitä ja lunasta meidät armosi tähden.
Levanta-te para nosso socorro; e resgata-nos por tua bondade.
