Psalmien 44
1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi. Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, meidän isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinänsä, muinaisina päivinä.
TO THE OVERSEER. AN INSTRUCTION OF THE SONS OF KORAH. O God, we have heard with our ears, Our fathers have recounted to us, The work You worked in their days, In the days of old.
2 Sinä karkoitit kädelläsi pakanat, mutta heidät sinä istutit, sinä hävitit kansat, mutta heidät sinä levitit.
You, [with] Your hand, have dispossessed nations. And You plant them. You afflict peoples, and send them away.
3 Sillä eivät he miekallansa valloittaneet maata, eikä heidän käsivartensa heitä auttanut, vaan sinun oikea kätesi, sinun käsivartesi ja sinun kasvojesi valkeus, koska sinä olit heihin mielistynyt.
For they did not possess the land by their sword, And their arm did not give salvation to them, But Your right hand, and Your arm, And the light of Your countenance, Because You had accepted them.
4 Sinä, Jumala, sinä olet minun kuninkaani, toimita Jaakobille apu.
You [are] He, my King, O God, Command the deliverances of Jacob.
5 Sinun avullasi me syöksemme ahdistajamme maahan, sinun nimessäsi me tallaamme vastustajamme.
By You we push our adversaries, By Your Name we tread down our withstanders,
6 Sillä en minä jouseeni luota, eikä miekkani minua auta;
For I do not trust in my bow, And my sword does not save me.
7 vaan sinä pelastat meidät vihollisistamme, ja saatat vihamiehemme häpeään.
For You have saved us from our adversaries, And You have put to shame those hating us.
8 Jumala on meidän kerskauksemme kaikkina päivinä, ja sinun nimeäsi me ylistämme iankaikkisesti. (Sela)
In God we have boasted all the day, And we thank Your Name for all time. (Selah)
9 Kuitenkin sinä meidät hylkäsit ja saatoit meidät häpeään, et lähtenyt sotaan meidän joukkojemme kanssa.
In anger You have cast off and cause us to blush, And do not go forth with our hosts.
10 Sinä käänsit meidät vihollista pakoon, ja meidän vihamiehemme ryöstivät saalista.
You cause us to turn backward from an adversary, And those hating us, Have spoiled for themselves.
11 Sinä annoit meidät syötäviksi kuin lampaat, ja hajotit meidät pakanain sekaan.
You make us food like sheep, And You have scattered us among nations.
12 Sinä myit kansasi halvasta etkä heidän hinnastaan paljoa hyötynyt.
You sell Your people—without wealth, And have not become great by their price.
13 Sinä annat meidät naapuriemme häväistäviksi, ympärillämme asuvaisten pilkaksi ja ivaksi.
You make us a reproach to our neighbors, A scorn and a reproach to our surrounders.
14 Sinä saatat meidät sananparreksi pakanoille, pään pudistukseksi kansoille.
You make us an allegory among nations, A shaking of the head among peoples.
15 Joka päivä on häväistykseni minun edessäni, ja kasvojeni häpeä peittää minut,
All the day my confusion [is] before me, And the shame of my face has covered me.
16 herjaajan ja pilkkaajan puheen tähden, vihollisen ja kostonhimoisen katseitten tähden.
Because of the voice of a reproacher and reviler, Because of an enemy and a self-avenger.
17 Tämä kaikki on meitä kohdannut, vaikka emme ole sinua unhottaneet emmekä sinun liittoasi rikkoneet.
All this met us, and we did not forget You, Nor have we dealt falsely in Your covenant.
18 Ei ole meidän sydämemme sinusta luopunut, eivät meidän askeleemme sinun polultasi poikenneet.
We do not turn our heart backward, Nor turn aside our step from Your path.
19 Kuitenkin sinä runtelit meidät aavikkosutten asuinsijoilla ja peitit meidät synkeydellä.
But You have struck us in a place of dragons, And cover us over with death-shade.
20 Jos me olisimme unhottaneet Jumalamme nimen ja ojentaneet kätemme vieraan jumalan puoleen,
If we have forgotten the Name of our God, And spread our hands to a strange God,
21 eikö Jumala olisi sitä tutkituksi saanut, sillä hän tuntee sydämen salaisuudet?
Does God not search this out? For He knows the secrets of the heart.
22 Ei, vaan sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meitä pidetään teuraslampaina.
Surely, for Your sake we have been slain all the day, Reckoned as sheep of the slaughter.
23 Heräjä, miksi nukut, Herra? Nouse, älä iäksi hylkää.
Stir up—why do You sleep, O Lord? Awake, do not cast us off forever.
24 Miksi peität kasvosi, unhotat meidän kurjuutemme ja ahdistuksemme?
Why do You hide Your face? You forget our afflictions and our oppression,
25 Sillä meidän sielumme on vaipunut tomuun, meidän ruumiimme painunut maahan.
For our soul has bowed to the dust, Our belly has cleaved to the earth.
26 Nouse, auta meitä ja lunasta meidät armosi tähden.
Arise, a help to us, And ransom us for your kindness’ sake.
