Psalmien 44
1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi. Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, meidän isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinänsä, muinaisina päivinä.
We have heard with our ears, O God, our fathers have told us, what work you did in their days, in the times of old.
2 Sinä karkoitit kädelläsi pakanat, mutta heidät sinä istutit, sinä hävitit kansat, mutta heidät sinä levitit.
How you did drive out the heathen with your hand, and planted them; how you did afflict the people, and cast them out.
3 Sillä eivät he miekallansa valloittaneet maata, eikä heidän käsivartensa heitä auttanut, vaan sinun oikea kätesi, sinun käsivartesi ja sinun kasvojesi valkeus, koska sinä olit heihin mielistynyt.
For they got not the land in possession by their own sword, neither did their own arm save them: but your right hand, and your arm, and the light of your countenance, because you had a favor to them.
4 Sinä, Jumala, sinä olet minun kuninkaani, toimita Jaakobille apu.
You are my King, O God: command deliverances for Jacob.
5 Sinun avullasi me syöksemme ahdistajamme maahan, sinun nimessäsi me tallaamme vastustajamme.
Through you will we push down our enemies: through your name will we tread them under that rise up against us.
6 Sillä en minä jouseeni luota, eikä miekkani minua auta;
For I will not trust in my bow, neither shall my sword save me.
7 vaan sinä pelastat meidät vihollisistamme, ja saatat vihamiehemme häpeään.
But you have saved us from our enemies, and have put them to shame that hated us.
8 Jumala on meidän kerskauksemme kaikkina päivinä, ja sinun nimeäsi me ylistämme iankaikkisesti. (Sela)
In God we boast all the day long, and praise your name for ever. (Selah)
9 Kuitenkin sinä meidät hylkäsit ja saatoit meidät häpeään, et lähtenyt sotaan meidän joukkojemme kanssa.
But you have cast off, and put us to shame; and go not forth with our armies.
10 Sinä käänsit meidät vihollista pakoon, ja meidän vihamiehemme ryöstivät saalista.
You make us to turn back from the enemy: and they which hate us spoil for themselves.
11 Sinä annoit meidät syötäviksi kuin lampaat, ja hajotit meidät pakanain sekaan.
You have given us like sheep appointed for meat; and have scattered us among the heathen.
12 Sinä myit kansasi halvasta etkä heidän hinnastaan paljoa hyötynyt.
You sell your people for nothing, and do not increase your wealth by their price.
13 Sinä annat meidät naapuriemme häväistäviksi, ympärillämme asuvaisten pilkaksi ja ivaksi.
You make us a reproach to our neighbors, a scorn and a derision to them that are round about us.
14 Sinä saatat meidät sananparreksi pakanoille, pään pudistukseksi kansoille.
You make us a byword among the heathen, a shaking of the head among the people.
15 Joka päivä on häväistykseni minun edessäni, ja kasvojeni häpeä peittää minut,
My confusion is continually before me, and the shame of my face has covered me,
16 herjaajan ja pilkkaajan puheen tähden, vihollisen ja kostonhimoisen katseitten tähden.
For the voice of him that reproaches and blasphemes; by reason of the enemy and avenger.
17 Tämä kaikki on meitä kohdannut, vaikka emme ole sinua unhottaneet emmekä sinun liittoasi rikkoneet.
All this is come on us; yet have we not forgotten you, neither have we dealt falsely in your covenant.
18 Ei ole meidän sydämemme sinusta luopunut, eivät meidän askeleemme sinun polultasi poikenneet.
Our heart is not turned back, neither have our steps declined from your way;
19 Kuitenkin sinä runtelit meidät aavikkosutten asuinsijoilla ja peitit meidät synkeydellä.
Though you have sore broken us in the place of dragons, and covered us with the shadow of death.
20 Jos me olisimme unhottaneet Jumalamme nimen ja ojentaneet kätemme vieraan jumalan puoleen,
If we have forgotten the name of our God, or stretched out our hands to a strange god;
21 eikö Jumala olisi sitä tutkituksi saanut, sillä hän tuntee sydämen salaisuudet?
Shall not God search this out? for he knows the secrets of the heart.
22 Ei, vaan sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meitä pidetään teuraslampaina.
Yes, for your sake are we killed all the day long; we are counted as sheep for the slaughter.
23 Heräjä, miksi nukut, Herra? Nouse, älä iäksi hylkää.
Awake, why sleep you, O Lord? arise, cast us not off for ever.
24 Miksi peität kasvosi, unhotat meidän kurjuutemme ja ahdistuksemme?
Why hide you your face, and forget our affliction and our oppression?
25 Sillä meidän sielumme on vaipunut tomuun, meidän ruumiimme painunut maahan.
For our soul is bowed down to the dust: our belly sticks to the earth.
26 Nouse, auta meitä ja lunasta meidät armosi tähden.
Arise for our help, and redeem us for your mercies’ sake.
