Psalmien 44
1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi. Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, meidän isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinänsä, muinaisina päivinä.
Til Sangmesteren. Af Koras Sønner. En Maskil.
2 Sinä karkoitit kädelläsi pakanat, mutta heidät sinä istutit, sinä hävitit kansat, mutta heidät sinä levitit.
Gud, vi har hørt det med egne Ører, vore Fædre har fortalt os derom; du øved en Daad i deres Dage, i Fortids Dage med din Haand;
3 Sillä eivät he miekallansa valloittaneet maata, eikä heidän käsivartensa heitä auttanut, vaan sinun oikea kätesi, sinun käsivartesi ja sinun kasvojesi valkeus, koska sinä olit heihin mielistynyt.
Folk drev du bort, men plantede hine, Folkeslag knuste du, men dem lod du brede sig;
4 Sinä, Jumala, sinä olet minun kuninkaani, toimita Jaakobille apu.
thi de fik ej Landet i Eje med Sværdet, det var ej deres Arm, der gav dem Sejr, men det var din højre, din Arm og dit Ansigts Lys, thi du havde dem kær.
5 Sinun avullasi me syöksemme ahdistajamme maahan, sinun nimessäsi me tallaamme vastustajamme.
Du, du er min Konge, min Gud, som sender Jakob Sejr.
6 Sillä en minä jouseeni luota, eikä miekkani minua auta;
Ved dig nedstøder vi Fjenden, Modstanderne træder vi ned i dit Navn;
7 vaan sinä pelastat meidät vihollisistamme, ja saatat vihamiehemme häpeään.
thi ej paa min Bue stoler jeg, mit Sværd kan ikke give mig Sejr;
8 Jumala on meidän kerskauksemme kaikkina päivinä, ja sinun nimeäsi me ylistämme iankaikkisesti. (Sela)
men du gav os Sejr over Fjenden, du lod vore Avindsmænd blive til Skamme.
9 Kuitenkin sinä meidät hylkäsit ja saatoit meidät häpeään, et lähtenyt sotaan meidän joukkojemme kanssa.
Vi roser os altid af Gud, dit Navn vil vi love for evigt. (Sela)
10 Sinä käänsit meidät vihollista pakoon, ja meidän vihamiehemme ryöstivät saalista.
Dog har du forstødt os, gjort os til Spot, du drager ej med vore Hære;
11 Sinä annoit meidät syötäviksi kuin lampaat, ja hajotit meidät pakanain sekaan.
du lader os vige for Fjenden, vore Avindsmænd tager sig Bytte;
12 Sinä myit kansasi halvasta etkä heidän hinnastaan paljoa hyötynyt.
du har givet os hen som Slagtekvæg, og strøet os ud mellem Folkene,
13 Sinä annat meidät naapuriemme häväistäviksi, ympärillämme asuvaisten pilkaksi ja ivaksi.
dit Folk har du solgt til Spotpris, vandt ikke Rigdom ved Salget.
14 Sinä saatat meidät sananparreksi pakanoille, pään pudistukseksi kansoille.
Til Haan for Naboer gør du os, til Spot og Spe for Grander,
15 Joka päivä on häväistykseni minun edessäni, ja kasvojeni häpeä peittää minut,
du gør os til Mundheld blandt Folkene, lader Folkeslagene ryste paa Hovedet ad os.
16 herjaajan ja pilkkaajan puheen tähden, vihollisen ja kostonhimoisen katseitten tähden.
Min Skændsel er mig altid i Tanke, og Skam bedækker mit Aasyn
17 Tämä kaikki on meitä kohdannut, vaikka emme ole sinua unhottaneet emmekä sinun liittoasi rikkoneet.
for spottende, haanende Tale, for Fjendens og den hævngerriges Blikke.
18 Ei ole meidän sydämemme sinusta luopunut, eivät meidän askeleemme sinun polultasi poikenneet.
Alt det kom over os, skønt vi glemte dig ikke, sveg ikke heller din Pagt!
19 Kuitenkin sinä runtelit meidät aavikkosutten asuinsijoilla ja peitit meidät synkeydellä.
Vort Hjerte veg ikke fra dig, vore Skridt forlod ej din Vej.
20 Jos me olisimme unhottaneet Jumalamme nimen ja ojentaneet kätemme vieraan jumalan puoleen,
Dog knuste du os, hvor Sjakalerne bor, og indhylled os i Mørke.
21 eikö Jumala olisi sitä tutkituksi saanut, sillä hän tuntee sydämen salaisuudet?
Havde vi glemt vor Guds Navn, bredt Hænderne ud mod en fremmed Gud,
22 Ei, vaan sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meitä pidetään teuraslampaina.
vilde Gud ej opspore det? Han kender jo Hjerternes Løndom —
23 Heräjä, miksi nukut, Herra? Nouse, älä iäksi hylkää.
nej, for din Skyld dræbes vi Dagen lang og regnes som Slagtekvæg!
24 Miksi peität kasvosi, unhotat meidän kurjuutemme ja ahdistuksemme?
Vaagn op, hvi sover du, Herre? Bliv vaagen, forstød ej for stedse!
25 Sillä meidän sielumme on vaipunut tomuun, meidän ruumiimme painunut maahan.
Hvorfor vil du skjule dit Aasyn, glemme vor Nød og Trængsel?
26 Nouse, auta meitä ja lunasta meidät armosi tähden.
Thi vor Sjæl ligger bøjet i Støvet, vort Legeme klæber ved Jorden. Staa op og kom os til Hjælp, forløs os for din Miskundheds Skyld!
