Psalmien 41

1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Autuas se, joka vaivaista holhoo! Hänet Herra pelastaa pahana päivänä.

In finem. Psalmus ipsi David. Beatus qui intelligit super egenum et pauperem: in die mala liberabit eum Dominus.

2 Herra varjelee häntä ja pitää hänet hengissä, ja maassa ylistetään hänen onneansa, etkä sinä anna häntä alttiiksi hänen vihollistensa raivolle.

Dominus conservet eum, et vivificet eum, et beatum faciat eum in terra, et non tradat eum in animam inimicorum ejus.

3 Herra tukee häntä tautivuoteessa; hänen sairasvuoteensa sinä peräti muutat.

Dominus opem ferat illi super lectum doloris ejus; universum stratum ejus versasti in infirmitate ejus.

4 Minä sanoin: "Herra, ole minulle armollinen, paranna minun sieluni, sillä minä olen tehnyt syntiä sinua vastaan".

Ego dixi: Domine, miserere mei; sana animam meam, quia peccavi tibi.

5 Minun viholliseni puhuvat minusta pahaa: "Milloinka hän kuolee ja hänen nimensä katoaa?"

Inimici mei dixerunt mala mihi: Quando morietur, et peribit nomen ejus?

6 Ja jos joku tulee minua katsomaan, puhuu hän petosta; hänen sydämensä kerää häijyyttä itseensä, hän menee ulos kadulle ja purkaa sitä.

Et si ingrediebatur ut videret, vana loquebatur; cor ejus congregavit iniquitatem sibi. Egrediebatur foras et loquebatur.

7 Kaikki minun vihamieheni minusta keskenään kuiskuttelevat ja hankitsevat minulle pahaa:

In idipsum adversum me susurrabant omnes inimici mei; adversum me cogitabant mala mihi.

8 "Jokin parantumaton paha on häneen tarttunut, ja siitä, missä hän makaa, hän ei enää nouse".

Verbum iniquum constituerunt adversum me: Numquid qui dormit non adjiciet ut resurgat?

9 Ystävänikin, johon minä luotin, joka minun leipääni söi, nostaa kantapäänsä minua vastaan.

Etenim homo pacis meæ in quo speravi, qui edebat panes meos, magnificavit super me supplantationem.

10 Mutta sinä, Herra, armahda minua ja auta minut ylös, pystyyn, niin minä sen heille maksan.

Tu autem, Domine, miserere mei, et resuscita me; et retribuam eis.

11 Siitä minä tiedän sinun mielistyneen minuun, ettei minun viholliseni saa minusta riemuita.

In hoc cognovi quoniam voluisti me, quoniam non gaudebit inimicus meus super me.

12 Minun nuhteettomuuteni tähden sinä minua tuet ja annat minun seisoa kasvojesi edessä ainiaan.

Me autem propter innocentiam suscepisti; et confirmasti me in conspectu tuo in æternum.

13 Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen. Amen.

Benedictus Dominus Deus Israël a sæculo et usque in sæculum. Fiat, fiat.