Psalmien 4
1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin virsi. Vastaa minulle, kun minä huudan, sinä minun vanhurskauteni Jumala, joka ahdingossa avarrat minun tilani. Armahda minua, kuule minun rukoukseni.
“To the chief musician on Neginoth, a psalm of David.” When I call, answer me, O God of my righteousness: amidst distress thou hast [ever] granted me enlargement; be gracious unto me, and hear my prayer.
2 Te miehet, kuinka kauan minun kunniaani pidetään pilkkana, kuinka kauan te rakastatte turhuutta, etsitte valhetta? (Sela)
O ye sons of men, how long shall my glory be put to shame? [how long] will ye love vanity, will ye seek for lies? (Selah)
3 Tietäkää: ihmeellinen on Herra hurskastansa kohtaan, Herra kuulee, kun minä häntä huudan.
But know that the Lord hath set apart the pious for himself: the Lord will hear when I call on him.
4 Vaviskaa, älkääkä syntiä tehkö. Puhukaa sydämissänne vuoteillanne ja olkaa hiljaa. (Sela)
Tremble, and sin not: commune with your heart upon your bed, and be still (Selah)
5 Uhratkaa vanhurskauden uhreja ja luottakaa Herraan.
Offer the sacrifices of righteousness, and put your trust in the Lord.
6 Moni sanoo: "Kuka antaa meille sitä, mikä hyvä on?" Herra, käännä sinä meihin kasvojesi valkeus.
Many say, “Who will show us happiness? Let shine brightly over us the light of thy countenance, O Lord.”
7 Sinä annat minun sydämeeni suuremman ilon, kuin heillä on runsaasta viljasta ja viinistä.
[But] thou hast placed more joy in my heart than at the time when their corn and their wine were increased.
8 Rauhassa minä käyn levolle ja nukun, sillä sinä, Herra, yksin annat minun turvassa asua.
In peace, altogether, will I lay me down and sleep; for thou, Lord, alone, causest me to dwell in safety.
