< Psalmien 38 >
1 Daavidin virsi; syntiä tunnustettaessa. Herra, älä rankaise minua vihassasi, älä kiivastuksessasi kurita minua.
Oh Yavé, no me reprendas con tu indignación, Ni me castigues con tu ardiente ira.
2 Sillä sinun nuolesi ovat uponneet minuun, sinun kätesi painaa minua.
Porque tus flechas se clavaron en mí, Y tu mano descendió sobre mí.
3 Ei ole lihassani tervettä paikkaa sinun vihastuksesi tähden eikä luissani rauhaa minun syntieni tähden.
Nada íntegro hay en mi cuerpo a causa de tu indignación, Ni hay paz en mis huesos a causa de mi pecado.
4 Sillä minun pahat tekoni käyvät pääni ylitse, niinkuin raskas kuorma ne ovat minulle liian raskaat.
Porque mis iniquidades sobrepasan mi cabeza, Y como pesada carga se agravan sobre mí.
5 Minun haavani haisevat ja märkivät minun hulluuteni tähden.
Mis heridas hieden y supuran por causa de mi locura.
6 Minä käyn kumarassa, aivan kyyryssä, kuljen murheellisena kaiken päivää.
Estoy encorvado y abatido en gran manera. Todo el día ando ensombrecido
7 Sillä minun lanteeni ovat polttoa täynnä, eikä ole lihassani tervettä paikkaa.
Porque mis órganos internos están llenos de ardor, Y nada sano hay en mi cuerpo.
8 Minä olen voimaton ja peräti runneltu, minä parun sydämeni tuskassa.
Estoy debilitado y molido en extremo. Gimo a causa de la perturbación de mi corazón.
9 Herra, sinun edessäsi on kaikki minun halajamiseni, eikä minun huokaukseni ole sinulta salassa.
¡Oh ʼAdonay, ante Ti está todo mi deseo, Y mi suspiro no te es oculto!
10 Minun sydämeni värisee, minun voimani on minusta luopunut, minun silmieni valo-sekin on minulta mennyt.
Mi corazón palpita, me falta el vigor, Y aun la luz de mis ojos me falta.
11 Minun ystäväni ja läheiseni pysyvät syrjässä minun vitsauksestani, ja minun omaiseni seisovat kaukana.
Mis amigos y mis compañeros están lejos de mi herida. Mis allegados permanecen a distancia.
12 Jotka minun henkeäni etsivät, ne virittävät pauloja; ja jotka minulle pahaa suovat, ne puhuvat turmion puheita ja miettivät petosta kaiket päivät.
Los que buscan mi vida Me arman trampas. Los que procuran ofenderme Me amenazan con destrucción y traman fraudes todo el día.
13 Mutta minä olen kuin kuuro, en mitään kuule, kuin mykkä, joka ei suutansa avaa.
Pero yo, como si fuera sordo no escucho, Y soy como un mudo, que no abre su boca.
14 Minä olen kuin mies, joka ei mitään kuule ja jonka suussa ei vastausta ole.
Sí, soy como un hombre que no oye, Y en cuya boca no hay respuesta.
15 Sillä sinua, Herra, minä odotan, sinä vastaat, Herra, minun Jumalani.
Porque en Ti, oh Yavé, espero. Tú, ʼAdonay, mi ʼElohim, me responderás.
16 Minä sanon: älkööt iloitko minusta, älkööt ylvästelkö minua vastaan, kun jalkani horjuu.
Porque dije: No se alegren de mí. No se engrandezcan contra mí cuando mi pie resbale,
17 Sillä minä olen kaatumaisillani, ja minun tuskani on aina edessäni;
Porque estoy a punto de caer Y mi dolor está continuamente ante mí.
18 sillä minä tunnustan pahat tekoni, murehdin syntieni tähden.
Por tanto, confieso mi iniquidad. Me contristé por mi pecado.
19 Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät, ja paljon on niitä, jotka minua syyttä vihaavat,
Pero mis enemigos son vigorosos y fuertes, Y se aumentaron los que me aborrecen sin causa.
20 jotka hyvän pahalla palkitsevat ja vihaavat minua, koska minä hyvään pyrin.
Los que pagan mal por bien me son hostiles, Porque sigo lo bueno.
21 Älä hylkää minua, Herra, minun Jumalani, älä ole kaukana minusta.
¡No me desampares, oh Yavé, mi ʼElohim! ¡No te alejes de mí!
22 Riennä avukseni, Herra, minun pelastukseni.
¡Apresúrate a socorrerme, oh ʼAdonay, salvación mía!