Psalmien 38
1 Daavidin virsi; syntiä tunnustettaessa. Herra, älä rankaise minua vihassasi, älä kiivastuksessasi kurita minua.
Youn Sòm David; tankou yon sonj memorab O SENYÈ, pa repwoche mwen nan kòlè Ou, ni fè m chatiman nan kòlè Ou k ap brile.
2 Sillä sinun nuolesi ovat uponneet minuun, sinun kätesi painaa minua.
Paske flèch Ou yo fin antre fon anndan m, epi men Ou fin peze m.
3 Ei ole lihassani tervettä paikkaa sinun vihastuksesi tähden eikä luissani rauhaa minun syntieni tähden.
Nanpwen anyen ki ansante nan chè m, akoz endiyasyon Ou. Nanpwen lasante nan zo m yo akoz peche mwen.
4 Sillä minun pahat tekoni käyvät pääni ylitse, niinkuin raskas kuorma ne ovat minulle liian raskaat.
Paske inikite mwen yo fin monte sou tèt mwen. Tankou yon fado lou, yo peze twòp pou mwen.
5 Minun haavani haisevat ja märkivät minun hulluuteni tähden.
Blesi mwen yo vin santi e anfle akoz foli mwen.
6 Minä käyn kumarassa, aivan kyyryssä, kuljen murheellisena kaiken päivää.
Mwen fin koube nèt e bese anpil. Mwen ap fè doulè tout lajounen.
7 Sillä minun lanteeni ovat polttoa täynnä, eikä ole lihassani tervettä paikkaa.
Paske ren mwen plen ak brile. Nanpwen anyen ansante nan chè m.
8 Minä olen voimaton ja peräti runneltu, minä parun sydämeni tuskassa.
Mwen pa kab santi anyen ankò. Mwen fin kraze nèt. Vwa m plenyen akoz kè m ajite.
9 Herra, sinun edessäsi on kaikki minun halajamiseni, eikä minun huokaukseni ole sinulta salassa.
SENYÈ, tout volonte m devan Ou. Tout plent a vwa m yo pa kache a Ou menm.
10 Minun sydämeni värisee, minun voimani on minusta luopunut, minun silmieni valo-sekin on minulta mennyt.
Kè m bat fò, fòs mwen kite m. Menm limyè a zye m, menm sa fin kite mwen.
11 Minun ystäväni ja läheiseni pysyvät syrjässä minun vitsauksestani, ja minun omaiseni seisovat kaukana.
Pwòch mwen yo avèk zanmi mwen yo kanpe nan distans akoz touman m. Fanmi m yo kanpe byen lwen.
12 Jotka minun henkeäni etsivät, ne virittävät pauloja; ja jotka minulle pahaa suovat, ne puhuvat turmion puheita ja miettivät petosta kaiket päivät.
(Sila) ki chache lavi m yo, ap prepare pyèj yo pou mwen. (Sila) ki chache fè m donmaj yo ap fè menas destriksyon. Y ap manniganse trayizon tout lajounen.
13 Mutta minä olen kuin kuuro, en mitään kuule, kuin mykkä, joka ei suutansa avaa.
Men mwen menm, tankou yon moun mouri, mwen pa tande; Epi se tankou yon bèbè, ki pa ouvri bouch li.
14 Minä olen kuin mies, joka ei mitään kuule ja jonka suussa ei vastausta ole.
Wi, mwen tankou yon nonm ki pa tande. E nan bouch mwen, pa gen repons.
15 Sillä sinua, Herra, minä odotan, sinä vastaat, Herra, minun Jumalani.
Paske mwen mete espwa m nan Ou, O SENYÈ. Ou va reponn, O SENYÈ, Bondye mwen an.
16 Minä sanon: älkööt iloitko minusta, älkööt ylvästelkö minua vastaan, kun jalkani horjuu.
Paske mwen te di: “Ke yo pa vin rejwi sou mwen. Pou lè pye m chape, pou yo ta vante tèt yo kont mwen.”
17 Sillä minä olen kaatumaisillani, ja minun tuskani on aina edessäni;
Paske mwen prèt pou tonbe. Tristès mwen devan m tout tan.
18 sillä minä tunnustan pahat tekoni, murehdin syntieni tähden.
Konsa, mwen konfese inikite mwen. Mwen ranpli avèk regrè akoz peche m.
19 Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät, ja paljon on niitä, jotka minua syyttä vihaavat,
Men lènmi m yo plen kouraj e fò. Yo anpil ki rayi mwen san koz.
20 jotka hyvän pahalla palkitsevat ja vihaavat minua, koska minä hyvään pyrin.
(Sila) ki remèt mal pou byen yo se lènmi m akoz mwen swiv sa ki bon.
21 Älä hylkää minua, Herra, minun Jumalani, älä ole kaukana minusta.
Pa abandone m, O SENYÈ. O Bondye m nan, pa rete lwen m!
22 Riennä avukseni, Herra, minun pelastukseni.
Fè vit pou ede mwen, O SENYÈ, delivrans mwen an!
