Psalmien 38
1 Daavidin virsi; syntiä tunnustettaessa. Herra, älä rankaise minua vihassasi, älä kiivastuksessasi kurita minua.
A PSALM OF DAVID. “TO CAUSE TO REMEMBER.” YHWH, do not reprove me in Your wrath, Nor discipline me in Your fury.
2 Sillä sinun nuolesi ovat uponneet minuun, sinun kätesi painaa minua.
For Your arrows have come down on me, And You let down Your hand on me.
3 Ei ole lihassani tervettä paikkaa sinun vihastuksesi tähden eikä luissani rauhaa minun syntieni tähden.
Soundness is not in my flesh, Because of Your indignation, Peace is not in my bones, Because of my sin.
4 Sillä minun pahat tekoni käyvät pääni ylitse, niinkuin raskas kuorma ne ovat minulle liian raskaat.
For my iniquities have passed over my head, As a heavy burden—too heavy for me.
5 Minun haavani haisevat ja märkivät minun hulluuteni tähden.
Stunk—my wounds have become corrupt, Because of my folly.
6 Minä käyn kumarassa, aivan kyyryssä, kuljen murheellisena kaiken päivää.
I have been bent down, I have been bowed down—to excess, I have gone mourning all the day.
7 Sillä minun lanteeni ovat polttoa täynnä, eikä ole lihassani tervettä paikkaa.
For my flanks have been full of drought, And soundness is not in my flesh.
8 Minä olen voimaton ja peräti runneltu, minä parun sydämeni tuskassa.
I have been feeble and struck—to excess, I have roared from disquietude of heart.
9 Herra, sinun edessäsi on kaikki minun halajamiseni, eikä minun huokaukseni ole sinulta salassa.
Lord, all my desire [is] before You, And my sighing has not been hid from You.
10 Minun sydämeni värisee, minun voimani on minusta luopunut, minun silmieni valo-sekin on minulta mennyt.
My heart [is] panting, my power has forsaken me, And the light of my eyes, Even they are not with me.
11 Minun ystäväni ja läheiseni pysyvät syrjässä minun vitsauksestani, ja minun omaiseni seisovat kaukana.
My lovers and my friends stand aloof from before my plague. And my neighbors have stood far off.
12 Jotka minun henkeäni etsivät, ne virittävät pauloja; ja jotka minulle pahaa suovat, ne puhuvat turmion puheita ja miettivät petosta kaiket päivät.
And those seeking my soul lay a snare, And those seeking my evil Have spoken mischievous things, And they meditate [on] deceits all the day.
13 Mutta minä olen kuin kuuro, en mitään kuule, kuin mykkä, joka ei suutansa avaa.
And I, as deaf, do not hear. And as a mute one who does not open his mouth.
14 Minä olen kuin mies, joka ei mitään kuule ja jonka suussa ei vastausta ole.
Indeed, I am as a man who does not hear, And in his mouth are no reproofs.
15 Sillä sinua, Herra, minä odotan, sinä vastaat, Herra, minun Jumalani.
Because for You, O YHWH, I have waited, You answer, O Lord my God.
16 Minä sanon: älkööt iloitko minusta, älkööt ylvästelkö minua vastaan, kun jalkani horjuu.
When I said, “Lest they rejoice over me, In the slipping of my foot they magnified themselves against me.”
17 Sillä minä olen kaatumaisillani, ja minun tuskani on aina edessäni;
For I am ready to halt, And my pain [is] continually before me.
18 sillä minä tunnustan pahat tekoni, murehdin syntieni tähden.
For I declare my iniquity, I am sorry for my sin.
19 Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät, ja paljon on niitä, jotka minua syyttä vihaavat,
And my enemies [are] lively, They have been strong, and those hating me without cause, Have been multiplied.
20 jotka hyvän pahalla palkitsevat ja vihaavat minua, koska minä hyvään pyrin.
And those paying evil for good accuse me, Because of my pursuing good.
21 Älä hylkää minua, Herra, minun Jumalani, älä ole kaukana minusta.
Do not forsake me, O YHWH, My God, do not be far from me,
22 Riennä avukseni, Herra, minun pelastukseni.
Hurry to help me, O Lord, my salvation!
