Psalmien 37
1 Daavidin virsi. Älä vihastu pahain tähden, älä kadehdi väärintekijöitä.
No te enojes con los malignos, ni tengas envidia de los que hacen iniquidad.
2 Sillä niinkuin heinä heidät pian niitetään pois, ja he lakastuvat niinkuin vihanta ruoho.
Porque como yerba serán presto cortados: y como verdura de renuevo caerán.
3 Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta;
Espera en Jehová, y haz bien; vive en la tierra, y mantén verdad.
4 silloin sinulla on ilo Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämesi halajaa.
Y deléitate en Jehová: y él te dará las peticiones de tu corazón.
5 Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee.
Vuelve hacia Jehová tu camino: y espera en él, y él hará.
6 Ja hän antaa sinun vanhurskautesi nousta niinkuin valkeuden ja sinun oikeutesi niinkuin keskipäivän.
Y sacará, como la lumbre, tu justicia: y tus derechos como el medio día.
7 Hiljenny Herran edessä ja odota häntä. Älä vihastu siihen, jonka tie menestyy, mieheen, joka juonia punoo.
Calla a Jehová, y espera en él: no te enojes con el que prospera en su camino, con el hombre que hace maldades.
8 Herkeä vihasta ja heitä kiukku, älä kiivastu, se on vain pahaksi.
Déjate de la ira, y deja el enojo: no te enojes en ninguna manera para hacerte malo.
9 Sillä pahat hävitetään, mutta jotka Herraa odottavat, ne perivät maan.
Porque los malignos serán talados: y los que esperan a Jehová, ellos heredarán la tierra.
10 Hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole; kun hänen sijaansa katsot, on hän jo poissa.
Y de aquí a poco no será el malo: y contemplarás sobre su lugar, y no parecerá.
11 Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta.
Y los mansos heredarán la tierra; y deleitarse han con la multitud de la paz.
12 Jumalaton miettii vanhurskaalle pahaa ja kiristelee hänelle hampaitansa;
Piensa el impío contra el justo; y cruje sobre él sus dientes.
13 mutta Herra nauraa hänelle, sillä hän näkee hänen päivänsä joutuvan.
El Señor se reirá de él: porque ve que vendrá su día.
14 Jumalattomat paljastavat miekkansa ja jännittävät jousensa, kaataaksensa kurjan ja köyhän, teurastaaksensa ne, jotka ovat oikealla tiellä.
Los impíos desenvainaron espada, y entesaron su arco, para hacer arruinar al pobre y al menesteroso: para degollar a los que andan camino derecho.
15 Mutta heidän miekkansa käy heidän omaan sydämeensä, ja heidän jousensa särkyvät.
La espada de ellos entrará en su mismo corazón; y su arco será quebrado.
16 Vanhurskaan vähä vara on parempi kuin monen jumalattoman tavarain paljous.
Mejor es lo poco del justo, que las riquezas de muchos pecadores.
17 Sillä jumalattomain käsivarret särjetään, mutta Herra tukee vanhurskaita.
Porque los brazos de los impíos serán quebrados: y el que sustenta a los justos es Jehová.
18 Herra tuntee nuhteettomain päivät, ja heidän perintönsä pysyy iankaikkisesti.
Conoce Jehová los días de los perfectos: y su heredad será para siempre.
19 Pahana aikana he eivät joudu häpeään, ja nälän päivinä heillä on kyllin syötävää.
No serán avergonzados en el mal tiempo: y en los días de la hambre serán hartos.
20 Sillä jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset ovat kuin niittyjen koreus: he katoavat, katoavat niinkuin savu.
Porque los impíos perecerán; y los enemigos de Jehová, como lo principal de los carneros, serán consumidos: como humo se consumirán.
21 Jumalaton ottaa lainan eikä maksa, mutta vanhurskas on armahtavainen ja antelias.
El impío toma prestado, y no paga: y el justo tiene misericordia, y da.
22 Sillä hänen siunaamansa perivät maan, mutta hänen kiroamansa hävitetään.
Porque los benditos de él, heredarán la tierra: y los malditos de él, serán talados.
23 Herra vahvistaa sen miehen askeleet, jonka tie hänelle kelpaa.
Por Jehová son ordenados los pasos del hombre piadoso, y él quiere su camino.
24 Jos hän lankeaa, ei hän maahan sorru, sillä Herra tukee hänen kättänsä.
Cuando cayere, no será postrado: porque Jehová sustenta su mano.
25 Olen ollut nuori ja olen vanhaksi tullut, mutta en ole nähnyt vanhurskasta hyljättynä enkä hänen lastensa kerjäävän leipää.
Mozo fui, y he envejecido, y no he visto justo desamparado, ni su simiente que busque pan.
26 Aina hän on armahtavainen ja antaa lainaksi, ja hänen lapsensa ovat siunaukseksi.
Todo el día tiene misericordia, y presta: y su simiente es para bendición.
27 Karta pahaa ja tee hyvää, niin sinä pysyt iankaikkisesti.
Apártate del mal, y haz el bien: y vivirás para siempre.
28 Sillä Herra rakastaa oikeutta eikä hylkää hurskaitansa; heidät varjellaan iankaikkisesti, mutta jumalattomain siemen hävitetään.
Porque Jehová ama el derecho, y no desamparará a sus misericordiosos; para siempre serán guardados: y la simiente de los impíos será talada.
29 Vanhurskaat perivät maan ja asuvat siinä iankaikkisesti.
Los justos heredarán la tierra, y vivirán para siempre sobre ella.
30 Vanhurskaan suu lausuu viisautta, ja hänen kielensä puhuu oikeuden sanoja.
La boca del justo hablará sabiduría, y su lengua hablará juicio.
31 Hänen Jumalansa laki on hänen sydämessään, hänen askeleensa eivät horju.
La ley de su Dios está en su corazón, por tanto sus pies no titubearán.
32 Jumalaton väijyy vanhurskasta ja etsii häntä tappaaksensa.
Asecha el impío al justo, y procura matarle.
33 Mutta Herra ei jätä häntä hänen käsiinsä eikä tuomitse häntä syylliseksi, kun hänen asiansa on oikeudessa.
Jehová no le dejará en sus manos; ni le condenará cuando le juzgaren.
34 Odota Herraa ja ota vaari hänen tiestänsä, niin hän korottaa sinut, ja sinä perit maan ja näet, kuinka jumalattomat hävitetään.
Espera a Jehová, y guarda su camino, y él te ensalzará para heredar la tierra: cuando los pecadores serán talados, verás.
35 Minä näin jumalattoman, väkivaltaisen, rehevänä kuin viheriöivä puu, juurtunut paikoilleen.
Yo ví al impío robusto, y reverdeciendo como un laurel verde:
36 Mutta kun ohi kuljettiin, katso, ei häntä enää ollut; minä etsin häntä, vaan häntä ei löytynyt.
Y se pasó, y he aquí no parece: y le busqué, y no fue hallado.
37 Ota nuhteettomasta vaari, katso rehellistä: rauhan miehellä on tulevaisuus,
Considera al perfecto, y mira por el recto, porque la postrimería de cada uno de ellos es paz.
38 mutta luopuneet hukkuvat kaikki, ja jumalattomain tulevaisuus leikataan pois.
Mas los rebelados fueron todos a una destruidos: la postrimería de los impíos fue talada.
39 Mutta vanhurskasten pelastus tulee Herralta, hän on heidän linnansa ahdingon aikana.
Y la salud de los justos fue Jehová, y su fortaleza en el tiempo de la angustia:
40 Herra auttaa heitä ja vapahtaa heidät, vapahtaa jumalattomista ja pelastaa heidät; sillä he turvaavat häneen.
Y Jehová los ayudó, y los escapa, y los escapará de los impíos: y los salvará, por cuanto esperaron en él.
