Psalmien 37
1 Daavidin virsi. Älä vihastu pahain tähden, älä kadehdi väärintekijöitä.
Na Rawiri. Kaua e mamae ki te hunga kino, kaua e hae ki nga kaimahi i te he.
2 Sillä niinkuin heinä heidät pian niitetään pois, ja he lakastuvat niinkuin vihanta ruoho.
No te mea ka hohoro ratou te kotia, te peratia me te tarutaru, a ka memenga me he otaota hou.
3 Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta;
Whakawhirinaki ki a Ihowa, mahia te pai; e noho ki te whenua, a e aru i muri i te pono.
4 silloin sinulla on ilo Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämesi halajaa.
Whakaahuareka ki a Ihowa, a ka homai e ia ki a koe ta tou ngakau i hiahia ai.
5 Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee.
Tukua tou ara ki a Ihowa; whakawhirinaki hoki ki a ia, a mana e mahi.
6 Ja hän antaa sinun vanhurskautesi nousta niinkuin valkeuden ja sinun oikeutesi niinkuin keskipäivän.
Mana hoki e whakaputa tou tika, ano he marama, ou ritenga me te mea ko te ra e tu ana.
7 Hiljenny Herran edessä ja odota häntä. Älä vihastu siihen, jonka tie menestyy, mieheen, joka juonia punoo.
Okioki ki a Ihowa, tatari marie ki a ia: kei mamae ki te tangata e tere ana i tona ara, ki te tangata e taea ana e ia nga whakaaro kino.
8 Herkeä vihasta ja heitä kiukku, älä kiivastu, se on vain pahaksi.
Kati te riri, whakarerea hoki te arita; kei mamae koe, kei takina kia mahi i te kino.
9 Sillä pahat hävitetään, mutta jotka Herraa odottavat, ne perivät maan.
No te mea ka hatepea atu te hunga kino: ko te hunga ia e tatari ana ki a Ihowa, ka riro i a ratou te whenua.
10 Hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole; kun hänen sijaansa katsot, on hän jo poissa.
Kia potopoto ake nei hoki, a ka kore noa iho te hunga kino: ae ra, ka ata tirohia e koe tona wahi, a kore kau noa iho ia.
11 Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta.
Na ka riro te whenua i te hunga mahaki; a ka hari ratou i te roa o te ata noho.
12 Jumalaton miettii vanhurskaalle pahaa ja kiristelee hänelle hampaitansa;
E whakangarahu ana te tangata kino mo te tangata tika: pakiri ana ona niho ki a ia.
13 mutta Herra nauraa hänelle, sillä hän näkee hänen päivänsä joutuvan.
Ka kata te Ariki ki a ia, no te mea ka kite ia e tata ana tona ra.
14 Jumalattomat paljastavat miekkansa ja jännittävät jousensa, kaataaksensa kurjan ja köyhän, teurastaaksensa ne, jotka ovat oikealla tiellä.
Kua unuhia te hoari e te hunga kino, kua piko ta ratou kopere, hei turaki i te ware, i te rawakore, hei kohuru i te hunga e tika ana, i te ara.
15 Mutta heidän miekkansa käy heidän omaan sydämeensä, ja heidän jousensa särkyvät.
Ka tapoko ta ratou hoari ki o ratou ngakau: a ka whatiia a ratou kopere.
16 Vanhurskaan vähä vara on parempi kuin monen jumalattoman tavarain paljous.
Engari te wahi iti a te tangata tika i nga taonga o nga tangata kino tokomaha.
17 Sillä jumalattomain käsivarret särjetään, mutta Herra tukee vanhurskaita.
Ka whatiia hoki nga ringa o te hunga kino: u tonu ia i a Ihowa te hunga tika.
18 Herra tuntee nuhteettomain päivät, ja heidän perintönsä pysyy iankaikkisesti.
E matau ana a Ihowa ki nga ra o te hunga tika: a ka pumau to ratou kainga ake ake.
19 Pahana aikana he eivät joudu häpeään, ja nälän päivinä heillä on kyllin syötävää.
E kore ratou e whakama i te wa o te he, ka makona ano ratou i nga ra o te hemokai.
20 Sillä jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset ovat kuin niittyjen koreus: he katoavat, katoavat niinkuin savu.
Ka ngaro ia te hunga kino, a ka rite nga hoariri o Ihowa ki te momona o te tarutaru: ka mahea atu ratou; ka mahea atu me he paowa.
21 Jumalaton ottaa lainan eikä maksa, mutta vanhurskas on armahtavainen ja antelias.
E tango ana te tangata kino i te taonga tarewa, kahore hoki ana utu: ko te tangata tika ia he aroha tona, he homai.
22 Sillä hänen siunaamansa perivät maan, mutta hänen kiroamansa hävitetään.
Ka riro hoki te whenua i ana e manaaki ai; ka hatepea ano ana e kanga ai.
23 Herra vahvistaa sen miehen askeleet, jonka tie hänelle kelpaa.
Ka u i a Ihowa nga hikoinga o te tangata tika; e paingia ana hoki e ia tona ara.
24 Jos hän lankeaa, ei hän maahan sorru, sillä Herra tukee hänen kättänsä.
Ahakoa hinga, e kore e tino takoto rawa; ka u hoki ia i te ringa o Ihowa.
25 Olen ollut nuori ja olen vanhaksi tullut, mutta en ole nähnyt vanhurskasta hyljättynä enkä hänen lastensa kerjäävän leipää.
He tamariki ahau i mua, a kua koroheke nei, heoi, kahore ahau i kite i te tangata tika e whakarerea ana, i ona uri hoki e pinono taro ana.
26 Aina hän on armahtavainen ja antaa lainaksi, ja hänen lapsensa ovat siunaukseksi.
I te ra roa he atawhai tonu tana, he ohaoha: ka manaakitia hoki ona uri.
27 Karta pahaa ja tee hyvää, niin sinä pysyt iankaikkisesti.
Whakarerea te kino, mahia te pai, ka noho tonu ai.
28 Sillä Herra rakastaa oikeutta eikä hylkää hurskaitansa; heidät varjellaan iankaikkisesti, mutta jumalattomain siemen hävitetään.
E aroha ana hoki a Ihowa ki te ritenga pai: e kore ano e whakarere i tana hunga tapu; e tiakina tonutia ana ratou ake ake; ka hatepea atu ia nga uri o te hunga kino.
29 Vanhurskaat perivät maan ja asuvat siinä iankaikkisesti.
Ka riro te whenua i te hunga tika, ka nohoia hoki a reira e ratou ake ake.
30 Vanhurskaan suu lausuu viisautta, ja hänen kielensä puhuu oikeuden sanoja.
He kupu mohio ta te mangai o te tangata tika; he ritenga pai ta tona arero e korero ai.
31 Hänen Jumalansa laki on hänen sydämessään, hänen askeleensa eivät horju.
Kei tona ngakau te ture a tona Atua; e kore e paheke tetahi o ona hikoinga.
32 Jumalaton väijyy vanhurskasta ja etsii häntä tappaaksensa.
E tau ana te titiro a te tangata kino ki te tangata tika, a e whai ana kia whakamatea ia.
33 Mutta Herra ei jätä häntä hänen käsiinsä eikä tuomitse häntä syylliseksi, kun hänen asiansa on oikeudessa.
E kore a Ihowa e whakarere i a ia ki tona ringa: e kore ano ia e whakatau he ki a ia ina whakawakia.
34 Odota Herraa ja ota vaari hänen tiestänsä, niin hän korottaa sinut, ja sinä perit maan ja näet, kuinka jumalattomat hävitetään.
Taria a Ihowa, kia mau ki tana ara, a ka whakanuia koe e ia, ka whakawhiwhia hoki ki te whenua: e hatepea atu te hunga kino, ka kite koe.
35 Minä näin jumalattoman, väkivaltaisen, rehevänä kuin viheriöivä puu, juurtunut paikoilleen.
I kite ahau i te tangata kino e kake ana, e tautorotoro ana me te rakau matomato i tona oneone tupu.
36 Mutta kun ohi kuljettiin, katso, ei häntä enää ollut; minä etsin häntä, vaan häntä ei löytynyt.
Heoi, pahure noa ake tetahi, a kore kau noa iho; ae, i rapua ia e ahau, a kihai i kitea.
37 Ota nuhteettomasta vaari, katso rehellistä: rauhan miehellä on tulevaisuus,
Waitohutia te tangata tika, tirohia iho te tangata kore he: no te mea he marie te tukunga iho ki taua tangata.
38 mutta luopuneet hukkuvat kaikki, ja jumalattomain tulevaisuus leikataan pois.
Tena ko te hunga kino, ka ngaro ngatahi atu ratou: te tukunga iho ki te hunga kino, ka hatepea atu ratou.
39 Mutta vanhurskasten pelastus tulee Herralta, hän on heidän linnansa ahdingon aikana.
Na Ihowa ia te whakaoranga o te hunga tika: ko ia to ratou pa kaha i te wa o te he.
40 Herra auttaa heitä ja vapahtaa heidät, vapahtaa jumalattomista ja pelastaa heidät; sillä he turvaavat häneen.
Ma Ihowa ratou e awhina, ko ia hoki hei tauarai mo ratou: ko ia hei tauarai mo ratou i te hunga kino, ka whakaorangia ratou e ia, mo ratou ka whakawhirinaki ki a ia.
