Psalmien 37
1 Daavidin virsi. Älä vihastu pahain tähden, älä kadehdi väärintekijöitä.
Ein Psalm Davids. Erzürne dich nicht über die Bösen; sei nicht neidisch auf die Übeltäter.
2 Sillä niinkuin heinä heidät pian niitetään pois, ja he lakastuvat niinkuin vihanta ruoho.
Denn wie das Gras werden sie bald abgehauen, und wie das grüne Kraut werden sie verwelken.
3 Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta;
Hoffe auf den HERRN und tue Gutes; bleibe im Lande und nähre dich redlich.
4 silloin sinulla on ilo Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämesi halajaa.
Habe Deine Lust am HERRN; der wird dir geben, was dein Herz wünschet.
5 Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee.
Befiehl dem HERRN deine Wege und hoffe auf ihn; er wird's wohl machen
6 Ja hän antaa sinun vanhurskautesi nousta niinkuin valkeuden ja sinun oikeutesi niinkuin keskipäivän.
und wird deine Gerechtigkeit hervorbringen wie das Licht und dein Recht wie den Mittag.
7 Hiljenny Herran edessä ja odota häntä. Älä vihastu siihen, jonka tie menestyy, mieheen, joka juonia punoo.
Sei stille dem HERRN und warte auf ihn; erzürne dich nicht über den, dem sein Mutwille glücklich fortgeht.
8 Herkeä vihasta ja heitä kiukku, älä kiivastu, se on vain pahaksi.
Steh ab vom Zorn und laß den Grimm, erzürne dich nicht, daß du nicht auch übel tust.
9 Sillä pahat hävitetään, mutta jotka Herraa odottavat, ne perivät maan.
Denn die Bösen werden ausgerottet; die aber des HERRN harren, werden das Land erben.
10 Hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole; kun hänen sijaansa katsot, on hän jo poissa.
Es ist noch um ein kleines, so ist der Gottlose nimmer; und wenn du nach seiner Stätte sehen wirst, wird er weg sein.
11 Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta.
Aber die Elenden werden das Land erben und Lust haben in großem Frieden.
12 Jumalaton miettii vanhurskaalle pahaa ja kiristelee hänelle hampaitansa;
Der Gottlose droht dem Gerechten und beißt seine Zähne zusammen über ihn.
13 mutta Herra nauraa hänelle, sillä hän näkee hänen päivänsä joutuvan.
Aber der Herr lacht sein; denn er sieht, daß sein Tag kommt.
14 Jumalattomat paljastavat miekkansa ja jännittävät jousensa, kaataaksensa kurjan ja köyhän, teurastaaksensa ne, jotka ovat oikealla tiellä.
Die Gottlosen ziehen das Schwert aus und spannen ihren Bogen, daß sie fällen den Elenden und Armen und schlachten die Frommen.
15 Mutta heidän miekkansa käy heidän omaan sydämeensä, ja heidän jousensa särkyvät.
Aber ihr Schwert wird in ihr Herz gehen, und ihr Bogen wird zerbrechen.
16 Vanhurskaan vähä vara on parempi kuin monen jumalattoman tavarain paljous.
Das wenige, das ein Gerechter hat, ist besser als das große Gut vieler Gottlosen.
17 Sillä jumalattomain käsivarret särjetään, mutta Herra tukee vanhurskaita.
Denn der Gottlosen Arm wird zerbrechen; aber der HERR erhält die Gerechten.
18 Herra tuntee nuhteettomain päivät, ja heidän perintönsä pysyy iankaikkisesti.
Der HERR kennt die Tage der Frommen, und ihr Gut wird ewiglich bleiben.
19 Pahana aikana he eivät joudu häpeään, ja nälän päivinä heillä on kyllin syötävää.
Sie werden nicht zu Schanden in der bösen Zeit, und in der Teuerung werden sie genug haben.
20 Sillä jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset ovat kuin niittyjen koreus: he katoavat, katoavat niinkuin savu.
Denn die Gottlosen werden umkommen; und die Feinde des HERRN, wenn sie gleich sind wie köstliche Aue, werden sie doch vergehen, wie der Rauch vergeht.
21 Jumalaton ottaa lainan eikä maksa, mutta vanhurskas on armahtavainen ja antelias.
Der Gottlose borgt und bezahlt nicht; der Gerechte aber ist barmherzig und gibt.
22 Sillä hänen siunaamansa perivät maan, mutta hänen kiroamansa hävitetään.
Denn seine Gesegneten erben das Land; aber seine Verfluchten werden ausgerottet.
23 Herra vahvistaa sen miehen askeleet, jonka tie hänelle kelpaa.
Von dem HERRN wird solches Mannes Gang gefördert, und er hat Lust an seinem Wege.
24 Jos hän lankeaa, ei hän maahan sorru, sillä Herra tukee hänen kättänsä.
Fällt er, so wird er nicht weggeworfen; denn der HERR hält ihn bei der Hand.
25 Olen ollut nuori ja olen vanhaksi tullut, mutta en ole nähnyt vanhurskasta hyljättynä enkä hänen lastensa kerjäävän leipää.
Ich bin jung gewesen und alt geworden und habe noch nie gesehen den Gerechten verlassen oder seinen Samen nach Brot gehen.
26 Aina hän on armahtavainen ja antaa lainaksi, ja hänen lapsensa ovat siunaukseksi.
Er ist allezeit barmherzig und leihet gerne, und sein Same wird gesegnet sein.
27 Karta pahaa ja tee hyvää, niin sinä pysyt iankaikkisesti.
Laß vom Bösen und tue Gutes und bleibe wohnen immerdar.
28 Sillä Herra rakastaa oikeutta eikä hylkää hurskaitansa; heidät varjellaan iankaikkisesti, mutta jumalattomain siemen hävitetään.
Denn der HERR hat das Recht lieb und verläßt seine Heiligen nicht; ewiglich werden sie bewahrt; aber der Gottlosen Same wird ausgerottet.
29 Vanhurskaat perivät maan ja asuvat siinä iankaikkisesti.
Die Gerechten erben das Land und bleiben ewiglich darin.
30 Vanhurskaan suu lausuu viisautta, ja hänen kielensä puhuu oikeuden sanoja.
Der Mund des Gerechten redet die Weisheit, und seine Zunge lehrt das Recht.
31 Hänen Jumalansa laki on hänen sydämessään, hänen askeleensa eivät horju.
Das Gesetz seines Gottes ist in seinem Herzen; seine Tritte gleiten nicht.
32 Jumalaton väijyy vanhurskasta ja etsii häntä tappaaksensa.
Der Gottlose lauert auf den Gerechten und gedenkt ihn zu töten.
33 Mutta Herra ei jätä häntä hänen käsiinsä eikä tuomitse häntä syylliseksi, kun hänen asiansa on oikeudessa.
Aber der HERR läßt ihn nicht in seinen Händen und verdammt ihn nicht, wenn er verurteilt wird.
34 Odota Herraa ja ota vaari hänen tiestänsä, niin hän korottaa sinut, ja sinä perit maan ja näet, kuinka jumalattomat hävitetään.
Harre auf den HERRN und halte seinen Weg, so wird er dich erhöhen, daß du das Land erbest; du wirst es sehen, daß die Gottlosen ausgerottet werden.
35 Minä näin jumalattoman, väkivaltaisen, rehevänä kuin viheriöivä puu, juurtunut paikoilleen.
Ich habe gesehen einen Gottlosen, der war trotzig und breitete sich aus und grünte wie ein Lorbeerbaum.
36 Mutta kun ohi kuljettiin, katso, ei häntä enää ollut; minä etsin häntä, vaan häntä ei löytynyt.
Da man vorüberging, siehe, da war er dahin; ich fragte nach ihm, da ward er nirgend gefunden.
37 Ota nuhteettomasta vaari, katso rehellistä: rauhan miehellä on tulevaisuus,
Bleibe fromm und halte dich recht; denn solchem wird's zuletzt wohl gehen.
38 mutta luopuneet hukkuvat kaikki, ja jumalattomain tulevaisuus leikataan pois.
Die Übertreter aber werden vertilgt miteinander, und die Gottlosen werden zuletzt ausgerottet.
39 Mutta vanhurskasten pelastus tulee Herralta, hän on heidän linnansa ahdingon aikana.
Aber der HERR hilft den Gerechten; der ist ihre Stärke in der Not.
40 Herra auttaa heitä ja vapahtaa heidät, vapahtaa jumalattomista ja pelastaa heidät; sillä he turvaavat häneen.
Und der HERR wird ihnen beistehen und wird sie erretten; er wird sie von dem Gottlosen erretten und ihnen helfen; denn sie trauen auf ihn.
