Psalmien 35
1 Daavidin virsi. Riitele, Herra, minun riitaveljiäni vastaan; sodi niitä vastaan, jotka minua vastaan sotivat.
By David. Contend, LORD, with those who contend with me. Fight against those who fight against me.
2 Tempaa pieni kilpi, suuri kilpi ja nouse minun avukseni.
Take hold of shield and buckler, and stand up for my help.
3 Sivalla keihäs ja salpaa tie minun vainoojiltani. Sano minun sielulleni: "Minä olen sinun pelastuksesi".
Brandish the spear and block those who pursue me. Tell my soul, “I am your salvation.”
4 Joutukoot häpeään ja pilkkaan, jotka minun henkeäni väijyvät; peräytykööt, punastukoot, jotka minulle pahaa aikovat.
Let those who seek after my soul be disappointed and brought to dishonour. Let those who plot my ruin be turned back and confounded.
5 Olkoot he niinkuin akanat tuulessa, ja Herran enkeli syösköön heidät maahan;
Let them be as chaff before the wind, the LORD’s angel driving them on.
6 heidän tiensä olkoon pimeä ja liukas, ja Herran enkeli ajakoon heitä takaa.
Let their way be dark and slippery, the LORD’s angel pursuing them.
7 Sillä syyttä he ovat virittäneet verkkonsa minun eteeni, syyttä he ovat kaivaneet minun sielulleni haudan.
For without cause they have hidden their net in a pit for me. Without cause they have dug a pit for my soul.
8 Tulkoon hänelle turmio aavistamatta, tarttukoon hän virittämäänsä verkkoon, langetkoon siihen surmaksensa.
Let destruction come on him unawares. Let his net that he has hidden catch himself. Let him fall into that destruction.
9 Mutta minun sieluni iloitkoon Herrassa, riemuitkoon hänen avustansa.
My soul shall be joyful in the LORD. It shall rejoice in his salvation.
10 Kaikki minun luuni sanokoot: "Herra, kuka on sinun vertaisesi, sinun, joka vapahdat kurjan väkevämmästään, kurjan ja köyhän raatelijastaan?"
All my bones shall say, “LORD, who is like you, who delivers the poor from him who is too strong for him; yes, the poor and the needy from him who robs him?”
11 Väärät todistajat astuvat esiin, he minulta tutkivat, mitä minä en tiedä.
Unrighteous witnesses rise up. They ask me about things that I don’t know about.
12 He palkitsevat minulle hyvän pahalla; minun sieluni on orpo.
They reward me evil for good, to the bereaving of my soul.
13 Mutta minä puin päälleni surupuvun, kun he sairastivat; minä vaivasin itseäni paastolla ja rukoilin pää painuksissa.
But as for me, when they were sick, my clothing was sackcloth. I afflicted my soul with fasting. My prayer returned into my own bosom.
14 Niinkuin he olisivat olleet minun ystäviäni, minun omia veljiäni, niin minä kuljin; niinkuin äitiänsä sureva, niin minä kävin surupuvussa, kumarruksissa.
I behaved myself as though it had been my friend or my brother. I bowed down mourning, as one who mourns his mother.
15 Mutta he iloitsevat minun kompastuksestani ja kokoontuvat-kokoontuvat minua vastaan, nuo lyöjät, joita minä en tunne; he herjaavat herkeämättä,
But in my adversity, they rejoiced, and gathered themselves together. The attackers gathered themselves together against me, and I didn’t know it. They tore at me, and didn’t cease.
16 nuo konnat, jotka leipäkyrsää kärkkyen minua pilkkaavat, kiristelevät minulle hampaitansa.
Like the profane mockers in feasts, they gnashed their teeth at me.
17 Herra, kuinka kauan sinä tätä katselet? Päästä minun sieluni turmiosta, jota he hankitsevat, minun ainokaiseni nuorista leijonista.
Lord, how long will you look on? Rescue my soul from their destruction, my precious life from the lions.
18 Niin minä kiitän sinua suuressa seurakunnassa, ylistän sinua paljon kansan keskellä.
I will give you thanks in the great assembly. I will praise you amongst many people.
19 Älkööt ne minusta iloitko, jotka syyttä ovat minun vihamiehiäni; älkööt silmää iskekö, jotka asiatta minua vihaavat.
Don’t let those who are my enemies wrongfully rejoice over me; neither let those who hate me without a cause wink their eyes.
20 Sillä he eivät puhu rauhan puheita, vaan miettivät petoksen sanoja maan hiljaisia vastaan.
For they don’t speak peace, but they devise deceitful words against those who are quiet in the land.
21 He avaavat suunsa ammolleen minua vastaan ja sanovat: "Kas niin, kas niin! Nyt me sen omin silmin näemme!"
Yes, they opened their mouth wide against me. They said, “Aha! Aha! Our eye has seen it!”
22 Sinä, Herra, näet sen, älä ole vaiti! Herra, älä ole minusta kaukana!
You have seen it, LORD. Don’t keep silent. Lord, don’t be far from me.
23 Heräjä ja nouse, minun Jumalani ja Herrani, hankkimaan minulle oikeutta ja ajamaan minun asiaani.
Wake up! Rise up to defend me, my God! My Lord, contend for me!
24 Tuomitse minut vanhurskautesi mukaan, Herra, minun Jumalani, älä salli heidän minusta riemuita.
Vindicate me, LORD my God, according to your righteousness. Don’t let them gloat over me.
25 Älä salli heidän sanoa sydämessänsä: "Kas niin! Sitä me halusimmekin." Älä salli heidän sanoa: "Me olemme hänet nielleet".
Don’t let them say in their heart, “Aha! That’s the way we want it!” Don’t let them say, “We have swallowed him up!”
26 Hävetkööt ja punastukoot kaikki, jotka minun onnettomuudestani iloitsevat, saakoot puvuksensa häpeän ja pilkan ne, jotka ylvästelevät minua vastaan.
Let them be disappointed and confounded together who rejoice at my calamity. Let them be clothed with shame and dishonour who magnify themselves against me.
27 Iloitkoot ja riemuitkoot ne, jotka suovat minulle minun oikeuteni, ja sanokoot aina: "Ylistetty olkoon Herra, joka tahtoo palvelijansa parasta".
Let those who favour my righteous cause shout for joy and be glad. Yes, let them say continually, “May the LORD be magnified, who has pleasure in the prosperity of his servant!”
28 Ja minun kieleni julistakoon sinun vanhurskauttasi, sinun kiitostasi kaiken päivää.
My tongue shall talk about your righteousness and about your praise all day long.
