< Psalmien 34 >

1 Daavidin virsi, kun hän tekeytyi mielipuoleksi Abimelekin edessä ja tämä karkoitti hänet luotansa ja hän meni pois. Minä kiitän Herraa joka aika, hänen ylistyksensä on alati minun suussani.
Psaume de David, quand il changea de contenance devant Abimélech, qui le laissa partir, et il partit. En tout temps je bénirai le Seigneur; sa louange sera en tout temps dans ma bouche.
2 Herra on minun sieluni kerskaus, nöyrät sen kuulevat ja iloitsevat.
Mon âme se réjouira dans le Seigneur; que les doux écoutent et se réjouissent.
3 Ylistäkää minun kanssani Herraa, kiittäkäämme yhdessä hänen nimeänsä.
Glorifiez avec moi le Seigneur, et exaltons son nom tous ensemble.
4 Minä etsin Herraa, ja hän vastasi minulle, hän vapahti minut kaikista peljätyksistäni.
J'ai cherché le Seigneur, et il m'a exaucé; il m'a tiré de toutes mes afflictions.
5 Jotka häneen katsovat, ne säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät häpeästä punastu.
Approchez-vous de lui, éclairez-vous de sa lumière, et vos faces ne seront point confondues.
6 Tässä on kurja, joka huusi, ja Herra kuuli ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa.
Le pauvre a crié et le Seigneur l'a exaucé, et il l'a délivré de toutes ses afflictions.
7 Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät.
L'ange du Seigneur veillera autour de ceux qui craignent Dieu, et il les sauvera.
8 Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä. Autuas se mies, joka häneen turvaa!
Goûtez et voyez combien le Seigneur est doux; heureux l'homme qui espère en lui.
9 Peljätkää Herraa, te hänen pyhänsä, sillä häntä pelkääväisiltä ei mitään puutu.
Craignez le Seigneur, vous tous qui êtes ses saints; car rien ne manque à ceux qui le craignent.
10 Nuoret leijonat kärsivät puutetta ja näkevät nälkää, mutta Herraa etsiväisiltä ei mitään hyvää puutu.
Les riches sont devenus pauvres et ils ont eu faim; mais ceux qui cherchent le Seigneur ne manqueront d'aucun bien. Interlude.
11 Tulkaa, lapset, kuulkaa minua: Herran pelkoon minä teidät opetan.
Venez, enfants, écoutez-moi; je vous enseignerai la crainte du Seigneur.
12 Kuka oletkin, joka elää tahdot ja rakastat elämän päiviä, nauttiaksesi onnea:
Quel est l'homme qui veut la vie, qui désire voir des jours heureux?
13 varjele kielesi pahasta ja huulesi vilppiä puhumasta;
Que sa langue s'abstienne du mal, et ses lèvres du mensonge.
14 vältä pahaa ja tee hyvää, etsi rauhaa ja pyri siihen.
Détourne-toi du mal, et fais le bien; cherche la paix et la poursuis.
15 Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän huutoansa.
Les yeux du Seigneur sont sur les justes, et ses oreilles vers leurs prières.
16 Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan, hävittääksensä maasta heidän muistonsa.
Le visage du Seigneur est tourné contre ceux qui font le mal, pour effacer de la terre leur souvenir.
17 Vanhurskaat huutavat, ja Herra kuulee ja vapahtaa heidät kaikista heidän ahdistuksistansa.
Les justes ont crié, et le Seigneur les a exaucés; et il les a délivrés de toutes leurs afflictions.
18 Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.
Le Seigneur est près de ceux dont le cœur est affligé; il sauvera les humbles d'esprit.
19 Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista.
Les afflictions du juste sont nombreuses, et de toutes le Seigneur le délivrera.
20 Hän varjelee kaikki hänen luunsa: ei yksikään niistä murru.
Le Seigneur garde tous leurs os, pas un seul ne sera broyé.
21 Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne tulevat syynalaisiksi.
La mort des pécheurs est leur grand malheur, et ceux qui haïssent le juste périront.
22 Herra lunastaa palvelijainsa sielut, eikä yksikään, joka häneen turvaa, tule syynalaiseksi.
Le Seigneur affranchira les âmes de ceux qui le servent, et ceux qui espèrent en lui ne défailliront pas.

< Psalmien 34 >