Psalmien 3
1 Daavidin virsi, hänen paetessaan poikaansa Absalomia. Herra, kuinka paljon minulla on vihollisia, paljon niitä, jotka nousevat minua vastaan!
(En Salme af David, da han flygtede for sin søn Absalom.) HERRE, hvor er mine Fjender mange! Mange er de, som rejser sig mod mig,
2 Monet sanovat minusta: "Ei ole hänellä pelastusta Jumalassa". (Sela)
mange, som siger om min Sjæl: "Der er ingen Frelse for ham hos Gud!" (Sela)
3 Mutta sinä, Herra, olet minun kilpeni, sinä olet minun kunniani, sinä kohotat minun pääni.
Men, HERRE, du er et Skjold for mig, min Ære og den, der løfter mit Hoved.
4 Ääneeni minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle pyhältä vuoreltansa. (Sela)
Jeg råber højlydt til HERREN, han svarer mig fra sit hellige Bjerg. (Sela)
5 Minä käyn levolle ja nukun; minä herään, sillä Herra minua tukee.
Jeg lagde mig og sov ind, jeg vågned, thi HERREN holder mig oppe.
6 En pelkää kymmentuhantista joukkoa, joka asettuu yltympäri minua vastaan.
Jeg frygter ikke Titusinder af Folk, som trindt om lejrer sig mod mig.
7 Nouse, Herra, pelasta minut, minun Jumalani! Sillä sinä lyöt poskelle kaikkia minun vihollisiani, sinä murskaat jumalattomain hampaat.
Rejs dig, HERRE, frels mig, min Gud, thi alle mine Fjender slog du på Kind, du brød de gudløses Tænder!
8 Herrassa on pelastus; sinun siunauksesi tulkoon sinun kansallesi. (Sela)
Hos HERREN er Frelsen; din Velsignelse over dit Folk! (Sela)
