< Psalmien 3 >
1 Daavidin virsi, hänen paetessaan poikaansa Absalomia. Herra, kuinka paljon minulla on vihollisia, paljon niitä, jotka nousevat minua vastaan!
En Salme af David, da han flygtede for sin Søn Absalom.
2 Monet sanovat minusta: "Ei ole hänellä pelastusta Jumalassa". (Sela)
HERRE, hvor er mine Fjender mange! Mange er de, som rejser sig mod mig,
3 Mutta sinä, Herra, olet minun kilpeni, sinä olet minun kunniani, sinä kohotat minun pääni.
mange, som siger om min Sjæl: »Der er ingen Frelse for ham hos Gud!« (Sela)
4 Ääneeni minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle pyhältä vuoreltansa. (Sela)
Men, HERRE, du er et Skjold for mig, min Ære og den, der løfter mit Hoved.
5 Minä käyn levolle ja nukun; minä herään, sillä Herra minua tukee.
Jeg raaber højlydt til HERREN, han svarer mig fra sit hellige Bjerg. (Sela)
6 En pelkää kymmentuhantista joukkoa, joka asettuu yltympäri minua vastaan.
Jeg lagde mig og sov ind, jeg vaagned, thi HERREN holder mig oppe.
7 Nouse, Herra, pelasta minut, minun Jumalani! Sillä sinä lyöt poskelle kaikkia minun vihollisiani, sinä murskaat jumalattomain hampaat.
Jeg frygter ikke Titusinder af Folk, som trindt om lejrer sig mod mig.
8 Herrassa on pelastus; sinun siunauksesi tulkoon sinun kansallesi. (Sela)
Rejs dig, HERRE, frels mig, min Gud, thi alle mine Fjender slog du paa Kind, du brød de gudløses Tænder! Hos HERREN er Frelsen; din Velsignelse over dit Folk! (Sela)