< Psalmien 27 >
1 Daavidin virsi. Herra on minun valkeuteni ja autuuteni: ketä minä pelkään! Herra on minun elämäni turva: ketä minä vapisen!
Ra Anumzamo'a nagri tavi mani'neno, nagu'vazi ne' mani'neankina, nagra na'anku korora hugahue? Ra Anumzamo'a nagrira hankave vihuni'a mani'neanki'na, na'anku nagra nahirahikura hugahue?
2 Kun pahat käyvät minun kimppuuni, syömään minun lihaani, niin he, minun ahdistajani ja vihamieheni, kompastuvat ja kaatuvat.
Hanki havi avu'ava zama nehaza vahe'mo'zama nazeri haviza hunaku erava'o nehanageno, ha' vahe'nimo'za nahenaku egahazanagi, ana vahe'mo'za traka hu'za masegahaze.
3 Vaikka sotajoukko asettuisi minua vastaan, ei minun sydämeni pelkäisi; vaikka sota nousisi minua vastaan, siinäkin minä olisin turvassa.
Rama'a sondia vahe kerafamo'za nahenaku kafo eme ante'za navazagi kagigahazanagi, nagra korora osugahue. Ha' vahenimo'za hara agafa hu'za eme hunantegahazanagi, Ra Anumzamofonku amuhara hugahue.
4 Yhtä minä rukoilen Herralta, sitä minä pyydän: että saisin asua Herran huoneessa kaiken elinaikani, katsella Herran suloisuutta ja tutkistella hänen temppelissänsä.
Ra Anumzamofona mago zanku antahigesue, Knare nagrira natresanigena kasefa'ma hu'nama manisnua kna'afina, Agri nompina manivava nehu'na, knare avu'ava'a nege'na, musena hunente'na Agri mono nompi mani'nena kama naverima hanigura kegahue.
5 Sillä hän kätkee minut majaansa pahana päivänä, hän suojaa minua telttansa suojassa, korottaa minut kalliolle.
Hanki hazenke zama esania knafina, Agra'a navre franekino, Agra'a seli mono nompi navre frakigahie. Ana nehuno navresga huno onagamu'a have agofetu nantesige'na knare hu'na manigahue.
6 Niin kohoaa nyt minun pääni vihollisteni yli, jotka minua ympäröivät, ja minä uhraan riemu-uhreja hänen majassansa, Herralle minä veisaan ja soitan.
Anama hanige'na nagri'ma nazeri kagi'naza ha' vaheni'a naza hanige'na hara huzmagetenerena, ranke hu'na musenkase nehu'na, Ra Anumzamofo mono nompina ofa kresramna vugahue. Ana nehu'na zavena ahe'na zagamera Ra Anumzamofontega hugahue.
7 Herra, kuule minun ääneni, kun minä huudan, armahda minua ja vastaa minulle.
Ra Anumzamoka naza huogu'ma kagritegama nunamuma nehanugenka, kasunku hunantenka nunamuni'a antahinamio.
8 Minun sydämeni vetoaa sinun omaan sanaasi: "Etsikää minun kasvojani". Herra, minä etsin sinun kasvojasi.
Nagu'amo'a agritega nunamu hunka agriku hako huno hige'na, nagra Ra Anumzamokarega nunamuna nehue.
9 Älä kätke minulta kasvojasi, älä työnnä vihassa pois palvelijaasi. Sinä olet minun apuni, älä minua jätä, älä minua hylkää, pelastukseni Jumala.
Ra Anumzamoka kamefira hunaminka kavugosa rukrahera nehunka, eri'za vahekamo'na krimpa aheonanto. Na'ankure kagra ko'ma nagu'vazinka e'nana Anumza mani'nananki, kamefira hunaminka onatrenka, nagu'vazinka nazahuo.
10 Vaikka minun isäni ja äitini minut hyljätkööt, niin Herra minut korjaa.
Nenfa'ene nenrera'enena zanamefira hunamigaha'anagi, Ra Anumzamo'a navareno kegava hunantegahie.
11 Neuvo, Herra, minulle tiesi ja johdata minua tasaista polkua minun vihamiesteni tähden.
Ra Anumzamoka Kagra'a kavukvara rempi hunamio. Ha' vaheni'amo'za kafonte'za mani'nazanki, kegava hunantenka navrenka knare huno fatgo hu'nea kantera vuo.
12 Älä anna minua alttiiksi ahdistajaini vimmalle, sillä väärät todistajat nousevat minua vastaan ja puuskuvat väkivaltaa.
Nagrira natrege'na ha' vahe'nimofo zamazampina va'nenkeno zamagri'ma zamavesi'niaza hu'za nazeri havizana osiho. Na'ankure ana vahe'mo'za nagrira havige hunante'za e'za nazeri koro nehaze.
13 Mutta minä totisesti uskon näkeväni Herran hyvyyden elävien maassa.
Tamagerfa hu'na namentintima huana, henka'a Ra Anumzamofo knare'zana, nagrama mani'nama vanua knafina kegahue.
14 Odota Herraa. Ole luja, ja vahva olkoon sinun sydämesi. Odota Herraa.
Ra Anumzamofonku avega antenka mani'nenka, oti hankavetinenka atregeno kagu'amo'a hankave enerisnigenka, Ra Anumzamo'ma kazama hanigu akohenka mani'nenka aveganto.