< Psalmien 25 >
1 Daavidin virsi. Sinun tykösi, Herra, minä ylennän sieluni,
Af David. HERRE, jeg løfter min Sjæl til dig,
2 Jumalani, sinuun minä turvaan; älä salli minun joutua häpeään, älkööt viholliseni saako riemuita minusta.
min Gud, jeg stoler paa dig, lad mig ikke beskæmmes, lad ej mine Fjender fryde sig over mig.
3 Ei yksikään, joka sinua odottaa, joudu häpeään; häpeään joutuvat ne, jotka ovat syyttä uskottomat.
Nej, ingen som bier paa dig, skal beskæmmes; beskæmmes skal de, som er troløse uden Grund.
4 Herra, neuvo minulle tiesi, opeta minulle polkusi.
Lad mig kende dine Veje, HERRE, lær mig dine Stier.
5 Johdata minua totuutesi tiellä ja opeta minua, sillä sinä olet minun pelastukseni Jumala. Sinua minä odotan kaiken päivää.
Led mig paa din Sandheds Vej og lær mig, thi du er min Frelses Gud; jeg bier bestandig paa dig.
6 Muista laupeuttasi, Herra, ja armoasi, sillä ne ovat olleet hamasta iankaikkisuudesta.
HERRE, kom din Barmhjertighed i Hu og din Naade, den er jo fra Evighed af.
7 Älä muista minun nuoruuteni syntejä, älä minun rikoksiani; muista minua armosi mukaan, hyvyytesi tähden, Herra.
Mine Ungdomssynder og Overtrædelser komme du ikke i Hu, men efter din Miskundhed kom mig i Hu, for din Godheds Skyld, o HERRE!
8 Hyvä ja vakaa on Herra; sentähden hän neuvoo syntiset tielle.
God og oprigtig er HERREN, derfor viser han Syndere Vejen.
9 Hän johdattaa nöyriä oikein, hän opettaa nöyrille tiensä.
Han vejleder ydmyge i det, som er ret, og lærer de ydmyge sin Vej.
10 Kaikki Herran polut ovat armo ja totuus niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja todistuksensa.
Alle HERRENS Stier er Miskundhed og Trofasthed for dem, der holder hans Pagt og hans Vidnesbyrd.
11 Nimesi tähden, Herra, anna anteeksi minun syntivelkani, sillä se on suuri.
For dit Navns Skyld, HERRE, tilgive du min Brøde, thi den er stor.
12 Kuka on se mies, joka Herraa pelkää-sen hän neuvoo tielle, joka hänen on valittava.
Om nogen frygter HERREN, ham viser han den Vej, han skal vælge;
13 Hänen sielunsa saa nauttia hyvää, ja hänen jälkeläisensä perivät maan.
selv skal han leve i Lykke og hans Sæd faa Landet i Eje.
14 Herran neuvo on tunnettu niille, jotka häntä pelkäävät, ja hän ilmoittaa heille liittonsa.
Fortroligt Samfund har HERREN med dem, der frygter ham, og han kundgør dem sin Pagt.
15 Minun silmäni katsovat alati Herraan, sillä hän päästää minun jalkani verkosta.
Mit Øje er stadig vendt imod HERREN, thi han frier mine Fødder af Snaren.
16 Käänny minun puoleeni, armahda minua, sillä minä olen yksinäinen ja kurja.
Vend dig til mig og vær mig naadig, thi jeg er ene og arm.
17 Minun sydämeni pakahtuu tuskasta; päästä minut ahdistuksistani.
Let mit Hjertes Trængsler og før mig ud af min Nød.
18 Katso minun kurjuuttani ja vaivaani, anna kaikki minun syntini anteeksi.
Se hen til min Nød og min Kvide og tilgiv alle mine Synder.
19 Katso minun vihollisiani, kuinka heitä on paljon, ja he vihaavat minua väkivaltaisella vihalla.
Se hen til mine Fjender, thi de er mange og hader mig med Had uden Grund.
20 Varjele minun sieluni ja pelasta minut. Älä salli minun tulla häpeään, sillä sinuun minä turvaan.
Vogt min Sjæl og frels mig, jeg lider paa dig, lad mig ikke beskæmmes.
21 Nuhteettomuus ja oikeamielisyys varjelkoon minua, sillä sinua minä odotan.
Lad Uskyld og Retsind vogte mig, thi jeg bier paa dig, HERRE.
22 Jumala, vapahda Israel kaikista ahdistuksistansa.
Forløs, o Gud, Israel af alle dets Trængsler!