< Psalmien 22 >

1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Aamuruskon peura"; Daavidin virsi. Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?
My God, my God, why have you forsaken me? why are you so far from helping me, and from the words of my roaring?
2 Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.
O my God, I cry in the day time, but you hear not; and in the night season, and am not silent.
3 Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.
But you are holy, O you that inhabit the praises of Israel.
4 Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät.
Our fathers trusted in you: they trusted, and you did deliver them.
5 He huusivat sinua ja pelastuivat; he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään.
They cried to you, and were delivered: they trusted in you, and were not confounded.
6 Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky.
But I am a worm, and no man; a reproach of men, and despised of the people.
7 Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään:
All they that see me laugh me to scorn: they shoot out the lip, they shake the head, saying,
8 "Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt."
He trusted on the LORD that he would deliver him: let him deliver him, seeing he delighted in him.
9 Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla;
But you are he that took me out of the womb: you did make me hope when I was on my mother’s breasts.
10 sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
I was cast on you from the womb: you are my God from my mother’s belly.
11 Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole.
Be not far from me; for trouble is near; for there is none to help.
12 Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut,
Many bulls have compassed me: strong bulls of Bashan have beset me round.
13 avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.
They gaped on me with their mouths, as a ravening and a roaring lion.
14 Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani.
I am poured out like water, and all my bones are out of joint: my heart is like wax; it is melted in the middle of my bowels.
15 Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.
My strength is dried up like a potsherd; and my tongue sticks to my jaws; and you have brought me into the dust of death.
16 Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.
For dogs have compassed me: the assembly of the wicked have enclosed me: they pierced my hands and my feet.
17 Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen;
I may tell all my bones: they look and stare on me.
18 he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.
They part my garments among them, and cast lots on my clothing.
19 Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni.
But be not you far from me, O LORD: O my strength, haste you to help me.
20 Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä.
Deliver my soul from the sword; my darling from the power of the dog.
21 Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista-vastaa minulle.
Save me from the lion’s mouth: for you have heard me from the horns of the unicorns.
22 Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.
I will declare your name to my brothers: in the middle of the congregation will I praise you.
23 Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.
You that fear the LORD, praise him; all you the seed of Jacob, glorify him; and fear him, all you the seed of Israel.
24 Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.
For he has not despised nor abhorred the affliction of the afflicted; neither has he hid his face from him; but when he cried to him, he heard.
25 Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.
My praise shall be of you in the great congregation: I will pay my vows before them that fear him.
26 Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.
The meek shall eat and be satisfied: they shall praise the LORD that seek him: your heart shall live for ever.
27 Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä;
All the ends of the world shall remember and turn to the LORD: and all the kindreds of the nations shall worship before you.
28 sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.
For the kingdom is the LORD’s: and he is the governor among the nations.
29 Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.
All they that be fat on earth shall eat and worship: all they that go down to the dust shall bow before him: and none can keep alive his own soul.
30 Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.
A seed shall serve him; it shall be accounted to the Lord for a generation.
31 He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.
They shall come, and shall declare his righteousness to a people that shall be born, that he has done this.

< Psalmien 22 >