Psalmien 22
1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Aamuruskon peura"; Daavidin virsi. Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?
Unto the end. For the tasks of early morning. A Psalm of David. O God, my God, look upon me. Why have you forsaken me? Far from my salvation are the words of my offenses.
2 Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.
My God, I will cry out by day, and you will not heed, and by night, and it will not be foolishness for me.
3 Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.
But you dwell in holiness, O Praise of Israel.
4 Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät.
In you, our fathers have hoped. They hoped, and you freed them.
5 He huusivat sinua ja pelastuivat; he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään.
They cried out to you, and they were saved. In you, they hoped and were not confounded.
6 Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky.
But I am a worm and not a man: a disgrace among men, and an outcast of the people.
7 Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään:
All those who saw me have derided me. They have spoken with the lips and shook the head.
8 "Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt."
He has hoped in the Lord, let him rescue him. Let him save him because he chooses him.
9 Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla;
For you are the one who has drawn me out of the womb, my hope from the breasts of my mother.
10 sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
I have been thrown upon you from the womb; from the womb of my mother, you are my God.
11 Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole.
Do not depart from me. For tribulation is near, since there is no one who may help me.
12 Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut,
Many calves have surrounded me; fat bulls have besieged me.
13 avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.
They have opened their mouths over me, just like a lion seizing and roaring.
14 Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani.
And so, I have been poured out like water, and all my bones have been scattered. My heart has become like wax, melting in the midst of my chest.
15 Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.
My strength has dried up like clay, and my tongue has adhered to my jaws. And you have pulled me down, into the dust of death.
16 Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.
For many dogs have surrounded me. The council of the malicious has besieged me. They have pierced my hands and feet.
17 Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen;
They have numbered all my bones. And they have examined me and stared at me.
18 he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.
They divided my garments among them, and over my vestment, they cast lots.
19 Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni.
But you, O Lord, do not take your help far from me; be attentive to my defense.
20 Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä.
O God, rescue my soul from the spear, and my only one from the hand of the dog.
21 Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista-vastaa minulle.
Save me from the mouth of the lion, and my humility from the horns of the single-horned beast.
22 Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.
I will declare your name to my brothers. In the midst of the Church, I will praise you.
23 Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.
You who fear the Lord, praise him. All the offspring of Jacob, glorify him.
24 Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.
May all the offspring of Israel fear him. For he has neither spurned nor despised the pleas of the poor. Neither has he turned his face away from me. And when I cried out to him, he heeded me.
25 Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.
My praise is with you, within a great church. I will pay my vows in the sight of those who fear him.
26 Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.
The poor will eat and be satisfied, and those who yearn for the Lord will praise him. Their hearts will live forever and ever.
27 Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä;
All the ends of the earth will remember, and they will be converted to the Lord. And all the families of the Gentiles will adore in his sight.
28 sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.
For the kingdom belongs to the Lord, and he will have dominion over the Gentiles.
29 Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.
All the fat of the earth have gnashed their teeth, and they have adored. In his sight, they will fall down, all those who descend to the ground.
30 Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.
And my soul will live for him, and my offspring will serve him.
31 He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.
There will be announced for the Lord a future generation, and the heavens will announce his justice to a people who will be born, whom the Lord has made.
