Psalmien 22
1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Aamuruskon peura"; Daavidin virsi. Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?
For the Chief Musician; set to “The Doe of the Morning.” A Psalm by David. My God, my God, why have you forsaken me? Why are you so far from helping me, and from the words of my groaning?
2 Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.
My God, I cry in the daytime, but you do not answer; in the night season, and am not silent.
3 Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.
But you are holy, you who inhabit the praises of Israel.
4 Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät.
Our fathers trusted in you. They trusted, and you delivered them.
5 He huusivat sinua ja pelastuivat; he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään.
They cried to you, and were delivered. They trusted in you, and were not disappointed.
6 Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky.
But I am a worm, and no man; a reproach of men, and despised by the people.
7 Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään:
All those who see me mock me. They insult me with their lips. They shake their heads, saying,
8 "Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt."
“He trusts in the LORD. Let him deliver him. Let him rescue him, since he delights in him.”
9 Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla;
But you brought me out of the womb. You made me trust while at my mother’s breasts.
10 sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
I was thrown on you from my mother’s womb. You are my God since my mother bore me.
11 Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole.
Do not be far from me, for trouble is near. For there is no one to help.
12 Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut,
Many bulls have surrounded me. Strong bulls of Bashan have encircled me.
13 avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.
They open their mouths wide against me, lions tearing prey and roaring.
14 Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani.
I am poured out like water. All my bones are out of joint. My heart is like wax. It is melted within me.
15 Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.
My strength is dried up like a potsherd. My tongue sticks to the roof of my mouth. You have brought me into the dust of death.
16 Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.
For dogs have surrounded me. A company of evildoers have enclosed me. They have pierced my hands and feet.
17 Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen;
I can count all of my bones. They look and stare at me.
18 he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.
They divide my garments among them. They cast lots for my clothing.
19 Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni.
But do not be far off, LORD. You are my help. Hurry to help me!
20 Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä.
Deliver my soul from the sword, my precious life from the power of the dog.
21 Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista-vastaa minulle.
Save me from the lion’s mouth! Yes, you have rescued me from the horns of the wild oxen.
22 Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.
I will declare your name to my brothers. Among the assembly, I will praise you.
23 Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.
You who fear the LORD, praise him! All you descendants of Jacob, glorify him! Stand in awe of him, all you descendants of Israel!
24 Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.
For he has not despised nor abhorred the affliction of the afflicted, neither has he hidden his face from him; but when he cried to him, he heard.
25 Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.
My praise of you comes in the great assembly. I will pay my vows before those who fear him.
26 Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.
The humble shall eat and be satisfied. They shall praise the LORD who seek after him. Let your hearts live forever.
27 Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä;
All the ends of the earth shall remember and turn to the LORD. All the relatives of the nations shall worship before you.
28 sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.
For the kingdom is the LORD’s. He is the ruler over the nations.
29 Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.
All the rich ones of the earth shall eat and worship. All those who go down to the dust shall bow before him, even he who cannot keep his soul alive.
30 Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.
Posterity shall serve him. Future generations shall be told about the Lord.
31 He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.
They shall come and shall declare his righteousness to a people that shall be born, for he has done it.
