Psalmien 21
1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herra, sinun voimastasi kuningas iloitsee; kuinka suuresti hän riemuitseekaan sinun avustasi!
Til Sangmesteren; en Psalme af David.
2 Mitä hänen sydämensä halasi, sen sinä hänelle annoit, et kieltänyt, mitä hänen huulensa anoivat. (Sela)
Herre! Kongen glæder sig i din Kraft, og hvor saare fryder han sig ved din Frelse!
3 Sinä suot hänelle onnen ja siunauksen, panet hänen päähänsä kultaisen kruunun.
Du har givet ham hans Hjertes Begæring og ikke nægtet ham det, hans Læber ønskede. (Sela)
4 Hän anoi sinulta elämää, sen sinä hänelle annoit: iän pitkän, ainaisen, iankaikkisen.
Thi du kommer ham i Møde med Velsignelser af godt, du sætter en Krone af Guld paa hans Hoved.
5 Suuri on hänen kunniansa, kun sinä häntä autoit; sinä peität hänet loistolla ja kirkkaudella.
Han begærede Liv af dig, du gav ham det, et langt Levned, evindelig og altid.
6 Sillä sinä asetat hänet suureksi siunaukseksi ikuisiin aikoihin asti; sinä ilahutat häntä riemulla kasvojesi edessä.
Han har stor Ære ved din Frelse; du lægger Majestæt og Hæder paa ham.
7 Sillä kuningas luottaa Herraan, ja Korkeimman armo tekee hänet horjumattomaksi.
Thi du sætter ham til Velsignelser altid, du fryder ham med Glæde for dit Ansigt.
8 Sinun kätesi saavuttaa kaikki sinun vihollisesi, sinun oikea kätesi saavuttaa sinun vihamiehesi.
Thi Kongen forlader sig paa Herren, og ved den Højestes Miskundhed skal han ikke rokkes.
9 Sinä panet heidät hehkumaan kuin pätsin, kun sinä kasvosi näytät; Herra nielee heidät vihassansa, tuli kuluttaa heidät.
Din Haand skal finde alle dine Fjender; din højre Haand skal finde dine Avindsmænd.
10 Sinä hävität maan päältä heidän hedelmänsä ja heidän jälkeläisensä ihmislasten keskuudesta.
Du skal stille dem som for en gloende Ovn, naar du viser dit Ansigt; Herren skal opsluge dem i sin Vrede, og Ild skal fortære dem.
11 Vaikka he hankkivat pahaa sinua vastaan, miettivät juonia, eivät he mitään voi;
Du skal udslette deres Frugt af Jorden og deres Sæd iblandt Menneskens Børn.
12 sillä sinä ajat heidät pakoon, tähtäät heitä kasvoihin jousesi jänteellä.
Thi de paaførte dig ondt; de udtænkte Anslag, men de kunde ikke fuldkomme det.
13 Nouse voimassasi, Herra! Laulaen ja veisaten me ylistämme sinun väkevyyttäsi.
Thi du skal gøre, at de fly; du sigter med dine Buestrenge imod deres Ansigt. Herre! ophøj dig i din Kraft; vi ville synge og love din Magt.
