Psalmien 2

1 Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat?

Warum toben die Nationen und sinnen Eitles die Völkerschaften?

2 Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen voideltuansa vastaan:

Es treten auf die Könige der Erde, und die Fürsten ratschlagen miteinander wider Jehova und wider seinen Gesalbten:

3 "Katkaiskaamme heidän kahleensa, heittäkäämme päältämme heidän köytensä".

“Lasset uns zerreißen ihre Bande, und von uns werfen ihre Seile!”

4 Hän, joka taivaassa asuu, nauraa; Herra pilkkaa heitä.

Der im Himmel thront, lacht, der Herr spottet ihrer.

5 Kerran hän on puhuva heille vihassansa, peljättävä heitä hirmuisuudessaan:

Dann wird er zu ihnen reden in seinem Zorn, und in seiner Zornglut wird er sie schrecken.

6 "Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni".

“Habe doch ich meinen König gesalbt auf Zion, meinem heiligen Berge!”

7 Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt. Hän lausui minulle: "Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.

Vom Beschluß will ich erzählen: Jehova hat zu mir gesprochen: Du bist mein Sohn, heute habe ich dich gezeugt.

8 Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinun perinnöksesi ja maan ääret sinun omiksesi.

Fordere von mir, und ich will dir zum Erbteil geben die Nationen, und zum Besitztum die Enden der Erde.

9 Rautaisella valtikalla sinä heidät muserrat, niinkuin saviastian sinä särjet heidät."

Mit eisernem Zepter wirst du sie zerschmettern, wie ein Töpfergefäß sie zerschmeißen.

10 Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat, maan tuomarit, ottakaa nuhteesta vaari.

Und nun, ihr Könige, seid verständig, lasset euch zurechtweisen, ihr Richter der Erde!

11 Palvelkaa Herraa pelvolla ja iloitkaa vavistuksella.

Dienet Jehova mit Furcht, und freuet euch mit Zittern!

12 Antakaa suuta pojalle, ettei hän vihastuisi ettekä te hukkuisi tiellänne. Sillä hänen vihansa syttyy äkisti. Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat.

Küsset den Sohn, daß er nicht zürne, und ihr umkommet auf dem Wege, wenn nur ein wenig entbrennt sein Zorn. Glückselig alle, die auf ihn trauen!