< Psalmien 2 >

1 Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat?
Why do the heathen rage, and the people imagine a vain thing?
2 Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen voideltuansa vastaan:
The kings of the earth set themselves, and the rulers take counsel together, against the LORD, and against his anointed, [saying],
3 "Katkaiskaamme heidän kahleensa, heittäkäämme päältämme heidän köytensä".
Let us break their bands asunder, and cast away their cords from us.
4 Hän, joka taivaassa asuu, nauraa; Herra pilkkaa heitä.
He that sitteth in the heavens shall laugh: the LORD shall have them in derision.
5 Kerran hän on puhuva heille vihassansa, peljättävä heitä hirmuisuudessaan:
Then shall he speak to them in his wrath, and trouble them in his sore displeasure.
6 "Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni".
Yet have I set my king upon my holy hill of Zion.
7 Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt. Hän lausui minulle: "Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.
I will declare the decree: the LORD hath said to me, Thou [art] my Son; this day have I begotten thee.
8 Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinun perinnöksesi ja maan ääret sinun omiksesi.
Ask of me, and I will give [thee] the heathen [for] thy inheritance, and the uttermost parts of the earth [for] thy possession.
9 Rautaisella valtikalla sinä heidät muserrat, niinkuin saviastian sinä särjet heidät."
Thou shalt break them with a rod of iron; thou shalt dash them in pieces like a potter's vessel.
10 Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat, maan tuomarit, ottakaa nuhteesta vaari.
Be wise now therefore, O ye kings: be instructed, ye judges of the earth.
11 Palvelkaa Herraa pelvolla ja iloitkaa vavistuksella.
Serve the LORD with fear, and rejoice with trembling.
12 Antakaa suuta pojalle, ettei hän vihastuisi ettekä te hukkuisi tiellänne. Sillä hänen vihansa syttyy äkisti. Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat.
Kiss the Son, lest he be angry, and ye perish [from] the way, when his wrath is kindled but a little. Blessed [are] all they that put their trust in him.

< Psalmien 2 >