< Psalmien 18 >
1 Veisuunjohtajalle; Herran palvelijan Daavidin virsi, jonka sanat hän puhui Herralle sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa vallasta ja Saulin kädestä. Hän sanoi: Sydämestäni minä rakastan sinua, Herra, minun voimani,
For the Leader. A Psalm of David the servant of the LORD, who spoke unto the LORD the words of this song in the day that the LORD delivered him from the hand of all his enemies, and from the hand of Saul; And he said: I love thee, O LORD, my strength.
2 Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani, minun Jumalani, vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, autuuteni sarvi ja varustukseni.
The LORD is my rock, and my fortress, and my deliverer; my God, my rock, in Him I take refuge; my shield, and my horn of salvation, my high tower.
3 Ylistetty olkoon Herra! -niin minä huudan, ja vihollisistani minä pelastun.
Praised, I cry, is the LORD, and I am saved from mine enemies.
4 Kuoleman paulat piirittivät minut, turmion virrat peljästyttivät minut.
The cords of Death compassed me, and the floods of Belial assailed me.
5 Tuonelan paulat kietoivat minut, kuoleman ansat yllättivät minut. (Sheol )
The cords of Sheol surrounded me; the snares of Death confronted me. (Sheol )
6 Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa ja huusin avuksi Jumalaani; hän kuuli minun ääneni temppelistänsä, ja minun huutoni hänen edessään kohosi hänen korviinsa.
In my distress I called upon the LORD, and cried unto my God; out of His temple He heard my voice, and my cry came before Him unto His ears.
7 Silloin maa huojui ja järisi, vuorten perustukset järkkyivät; ne horjuivat, sillä hänen vihansa syttyi.
Then the earth did shake and quake, the foundations also of the mountains did tremble; they were shaken, because He was wroth.
8 Savu suitsusi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustansa, palavat hiilet hehkuivat hänestä.
Smoke arose up in His nostrils, and fire out of His mouth did devour; coals flamed forth from Him.
9 Hän notkisti taivaat ja astui alas, synkkä pilvi jalkojensa alla.
He bowed the heavens also, and came down; and thick darkness was under His feet.
10 Ja hän ajoi kerubin kannattamana ja lensi, ja hän liiti tuulen siivillä;
And He rode upon a cherub, and did fly; yea, He did swoop down upon the wings of the wind.
11 hän pani pimeyden verhoksensa, majaksensa yltympäri: mustat vedet, paksut pilvet.
He made darkness His hiding-place, His pavilion round about Him; darkness of waters, thick clouds of the skies.
12 Hohteesta, joka kävi hänen edellänsä, purkautuivat pilvet rakeiksi ja palaviksi hiiliksi.
At the brightness before Him, there passed through His thick clouds hailstones and coals of fire.
13 Ja Herra jylisi taivaassa, Korkein antoi äänensä kaikua, tulla rakeita ja palavia hiiliä.
The LORD also thundered in the heavens, and the Most High gave forth His voice; hailstones and coals of fire.
14 Hän lennätti nuolensa ja hajotti heidät, paljon salamoita ja kauhistutti heidät.
And He sent out His arrows, and scattered them; and He shot forth lightnings, and discomfited them.
15 . Silloin vetten syvyydet tulivat näkyviin, ja maanpiirin perustukset paljastuivat sinun nuhtelustasi, Herra, sinun vihasi hengen puuskauksesta.
And the channels of waters appeared, and the foundations of the world were laid bare, at Thy rebuke, O LORD, at the blast of the breath of Thy nostrils.
16 Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä;
He sent from on high, He took me; He drew me out of many waters.
17 hän pelasti minut voimallisesta vihollisestani, minun vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämmät.
He delivered me from mine enemy most strong, and from them that hated me, for they were too mighty for me.
18 He hyökkäsivät minun kimppuuni hätäni päivänä, mutta Herra tuli minun tuekseni.
They confronted me in the day of my calamity; but the LORD was a stay unto me.
19 Hän toi minut avaraan paikkaan, hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun.
He brought me forth also into a large place; He delivered me, because He delighted in me.
20 Herra tekee minulle minun vanhurskauteni mukaan, minun kätteni puhtauden mukaan hän minulle maksaa.
The LORD rewarded me according to my righteousness; according to the cleanness of my hands hath He recompensed me.
21 Sillä minä olen noudattanut Herran teitä enkä ole luopunut pois Jumalastani, jumalattomuuteen.
For I have kept the ways of the LORD, and have not wickedly departed from my God.
22 Kaikki hänen oikeutensa ovat minun silmieni edessä, enkä minä hänen käskyjänsä syrjään sysää.
For all His ordinances were before me, and I put not away His statutes from me.
23 Minä olen vilpitön häntä kohtaan ja varon itseni pahoista teoista.
And I was single-hearted with Him, and I kept myself from mine iniquity.
24 Sentähden Herra palkitsee minulle minun vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin käteni ovat puhtaat hänen silmiensä edessä.
Therefore hath the LORD recompensed me according to my righteousness, according to the cleanness of my hands in His eyes.
25 Hurskasta kohtaan sinä olet hurskas, nuhteetonta kohtaan nuhteeton;
With the merciful Thou dost show Thyself merciful, with the upright man Thou dost show Thyself upright;
26 puhdasta kohtaan sinä olet puhdas, mutta kieroa kohtaan nurja.
With the pure Thou dost show Thyself pure; and with the crooked Thou dost show Thyself subtle.
27 Sillä sinä pelastat nöyrän kansan, mutta ylpeät silmät sinä painat alas.
For Thou dost save the afflicted people; but the haughty eyes Thou dost humble.
28 Sillä sinä annat minun lamppuni loistaa; Herra, minun Jumalani, valaisee minun pimeyteni.
For Thou dost light my lamp; the LORD my God doth lighten my darkness.
29 Sinun avullasi minä hyökkään rosvojoukkoa vastaan; Jumalani avulla minä ryntään ylitse muurin.
For by Thee I run upon a troop; and by my God do I scale a wall.
30 Jumalan tie on nuhteeton, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat.
As for God, His way is perfect; the word of the LORD is tried; He is a shield unto all them that take refuge in Him.
31 Sillä kuka muu on Jumala kuin Herra, ja kuka pelastuksen kallio, paitsi meidän Jumalamme-
For who is God, save the LORD? And who is a Rock, except our God?
32 se Jumala, joka minut voimalla vyöttää ja tekee minun tieni nuhteettomaksi,
The God that girdeth me with strength, and maketh my way straight;
33 tekee minun jalkani nopeiksi niinkuin peurat ja asettaa minut kukkuloilleni,
Who maketh my feet like hinds', and setteth me upon my high places;
34 joka opettaa minun käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijousta jännittämään!
Who traineth my hands for war, so that mine arms do bend a bow of brass.
35 Sinä annat minulle pelastuksen kilven, ja sinun oikea kätesi minua tukee; sinun laupeutesi tekee minut suureksi.
Thou hast also given me Thy shield of salvation, and Thy right hand hath holden me up; and Thy condescension hath made me great.
36 Sinä annat minun askeleilleni avaran tilan, ja minun jalkani eivät horju.
Thou hast enlarged my steps under me, and my feet have not slipped.
37 Minä ajan vihollisiani takaa ja saavutan heidät enkä palaja, ennenkuin teen heistä lopun;
I have pursued mine enemies, and overtaken them; neither did I turn back till they were consumed.
38 minä murskaan heidät, niin etteivät voi nousta, he sortuvat minun jalkojeni alle.
I have smitten them through, so that they are not able to rise; they are fallen under my feet.
39 Sinä vyötät minut voimalla sotaan, sinä painat vastustajani minun alleni.
For Thou hast girded me with strength unto the battle; Thou hast subdued under me those that rose up against me.
40 Sinä ajat minun viholliseni pakoon, ja vihamieheni minä hukutan.
Thou hast also made mine enemies turn their backs unto me, and I did cut off them that hate me.
41 He huutavat, mutta pelastajaa ei ole, huutavat Herraa, mutta hän ei heille vastaa.
They cried, but there was none to save; even unto the LORD, but He answered them not.
42 Minä survon heidät tomuksi tuuleen, viskaan heidät niinkuin loan kadulle.
Then did I beat them small as the dust before the wind; I did cast them out as the mire of the streets.
43 Sinä pelastat minut kansan riidoista, sinä asetat minut pakanain pääksi, kansat, joita minä en tunne, palvelevat minua.
Thou hast delivered me from the contentions of the people; Thou hast made me the head of the nations; a people whom I have not known serve me.
44 Jo korvan kuulemalta he minua tottelevat; muukalaiset matelevat minun edessäni.
As soon as they hear of me, they obey me; the sons of the stranger dwindle away before me.
45 Muukalaiset masentuvat ja tulevat vavisten varustuksistansa.
The sons of the stranger fade away, and come trembling out of their close places.
46 Herra elää! Kiitetty olkoon minun kallioni ja ylistetty minun pelastukseni Jumala,
The LORD liveth, and blessed be my Rock; and exalted be the God of my salvation;
47 Jumala, joka hankkii minulle koston ja saattaa kansat minun valtani alle;
Even the God that executeth vengeance for me, and subdueth peoples under me.
48 sinä, joka pelastat minut vihollisistani ja korotat minut vastustajaini ylitse ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä.
He delivereth me from mine enemies; yea, Thou liftest me up above them that rise up against me; Thou deliverest me from the violent man.
49 Sentähden minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskuudessa ja veisaan sinun nimesi kiitosta,
Therefore I will give thanks unto Thee, O LORD, among the nations, and will sing praises unto Thy name.
50 sinun, joka annat kuninkaallesi suuren avun ja teet laupeuden voidellullesi, Daavidille ja hänen jälkeläisilleen, iankaikkisesti.
Great salvation giveth He to His king; and showeth mercy to His anointed, to David and to his seed, for evermore.