Psalmien 17
1 Daavidin rukous. Kuule, Herra, minun oikeata asiaani, tarkkaa minun huutoani, ota korviisi minun rukoukseni, joka ei lähde petollisilta huulilta.
Ra Anumzamoka mani fatgo hu'na mani'nuegu kantahinegoanki nunamuni'a antahinamio. Hagi nzama huogu'ma krafagema nehu'na, nagra regavatga nosuanki nunamuni'a antahinamio.
2 Sinulta tulee minulle oikeus, sinun silmäsi katsovat sitä, mikä oikein on.
Hagi kagra mani'nantegatira nazahunka refko hunantenka, nazeri knare huo. Na'ankure kagrake knare'ma hu'naza vahera zamagenka refakoa nehane.
3 Sinä koettelet minun sydäntäni, tarkkaat sitä yöllä, sinä tutkit minua, mutta et mitään löydä. Jos minä pahaa ajattelen, ei se käy suustani ulos.
Hagi kagra hanimpina antahizani'a refako hunka negenka, nagu'amofona renahenka negane. Hianagi mago kumira nagripina kenka erifore nosane. Hagi kegaganifina mago kefo kea omanesie hu'na nehue.
4 Mitä ihmiset tehköötkin, sinun huultesi sanassa minä pysyn ja kavahdan väkivaltaisen teitä.
Hagi kagri kasegema amagema nentoa zamo nazahige'na, haframa nehaza vahe'mokizmia namage'na hunezamue.
5 Minun askeleeni pysyvät sinun poluillasi, minun jalkani eivät horju.
Mika zupa kagri kanteke nevugeno, nagamo'a kririno havifina vuno enora nosie.
6 Minä huudan sinua avukseni, sillä sinä vastaat minulle, Jumala; kallista korvasi minun puoleeni, kuule minun puheeni.
Ra Anumzamoka kagritega kezana netuanki antahinamio. Ra Anumzamoka kagesa antenka nunamu keni'a antahinamio.
7 Osoita ihmeellinen armosi, sinä, joka pelastat vihamiesten vallasta ne, jotka turvaavat sinun oikeaan käteesi.
Hagi vagaore kavesi zanka'a hentofaza hunka eri ama huo. Ha' vahezamigu'ma koroma nehaza vahera, Kagra hanave kazanu zamagu nevazina ne' mani'nane.
8 Varjele minua niinkuin silmäterää, kätke minut siipiesi suojaan
Hagi Kagra kavurgama kegavama nehanankna hunka kegava hunantenka, kagekonanu refitenanto.
9 jumalattomilta, jotka tahtovat minut tuhota, verivihollisiltani, jotka minua saartavat.
Kefo avu'ava'ma nehaza vahe'mo'za nazeri haviza huza nehazagenka nagu'nevazinka, ha' vahe'nimo'za nahenaku'ma navazagi kaginagenka nagu'nevazine.
10 He ovat sulkeneet tunnottomat sydämensä, heidän suunsa puhuu ylvästellen.
Hagi zamagra mago vahekura zamasunkura hunozamante'za, zamavufaga ra hu nanekege nehaze.
11 He ovat kintereillämme, he jo kiertävät meidät, he vaanivat silmillään, lyödäksensä maahan.
Hagi kama nevuge'za zamagra navaririza nevu'za, mopafi nahetrenaku navazagi kagine'za, zamavu ante'za mani'naze.
12 Hän on niinkuin saalista himoitseva leijona, niinkuin nuori leijona, joka piilossa väijyy.
Zamagra laionimo zagagafa aheno tapage hunaku eme krino maniaza nehu'za, agaho laionimo zagagafa ahenaku frakino maniaza hu'naze.
13 Nouse, Herra, astu hänen eteensä. Paiskaa hänet maahan. Vapahda miekallasi minun sieluni jumalattomista,
Hagi Ra Anumzamoka otinka ha' vahe'nia ha' huzamantenka zamahe mopafi zamatro. Kagra'a bainati kazinknonteti kefo vahepintira hara hunka nagu'vazio.
14 kädelläsi ihmisistä, Herra, tämän maailman ihmisistä, joiden osa on tässä elämässä, joiden vatsan sinä täytät antimillasi, joiden pojat tulevat ravituiksi ja jotka jättävät yltäkylläisyytensä lapsilleen.
Hagi Ra Anumzamoka ama mopafi zama erisantima harenaku'ma tusizama nehaza vahe zamazampintira hanave kazanuti nagu'vazio. Ana nehunka miko knaza zamimofo avamente antenka mizana zamio. Ana nehunka zamagripintima fore hu anante nante hanaza vahera knazana zaminka vugahane.
15 Mutta minä saan nähdä sinun kasvosi vanhurskaudessa, herätessäni ravita itseni sinun muotosi katselemisella.
Na'ankure nagra fatgo hu'na knare hu'noankina, henkama otinu'na kagri kavufina negage'na musena hugahue.
