< Psalmien 16 >
1 Daavidin laulu. Varjele minua, Jumala, sillä sinuun minä turvaan.
(En miktam af David.) Vogt mig, Gud, thi jeg lider på dig!
2 Minä sanon Herralle: "Sinä olet minun Herrani, paitsi sinua ei ole minulla mitään hyvää";
Jeg siger til HERREN: "Du er min Herre; jeg har ikke andet Gode end dig.
3 ja pyhille, jotka maassa ovat: "Nämä ovat ne jalot, joihin on koko minun mielisuosioni".
De hellige, som er i Landet, de er de herlige, hvem al min Hu står til."
4 Monta tuskaa on niillä, jotka ottavat vieraan jumalan; minä en uhraa niille verta juomauhriksi enkä päästä huulilleni niiden nimiä.
Mange Kvaler rammer dem, som vælger en anden Gud; deres Blodofre vil jeg ikke udgyde, ej tage deres Navn i min Mund.
5 Herra on minun pelto-ja malja-osani; sinä hoidat minun arpani.
HERREN er min tilmålte Del og mit Bæger. Du holder min Arvelod i Hævd.
6 Arpa lankesi minulle ihanasta maasta, ja kaunis on minun perintöosani.
Snorene faldt mig på liflige Steder, ja, en dejlig Arvelod tilfaldt mig.
7 Minä kiitän Herraa, joka on minua neuvonut; yölläkin minua siihen sisimpäni kehoittaa.
Jeg vil prise HERREN, der gav mig Råd, mine Nyrer maner mig, selv om Natten.
8 Minä pidän Herran aina edessäni; kun hän on minun oikealla puolellani, en minä horju.
Jeg har altid HERREN for Øje, han er ved min højre, jeg rokkes ikke.
9 Sentähden minun sydämeni iloitsee ja sieluni riemuitsee, ja myös minun ruumiini asuu turvassa.
Derfor glædes mit Hjerte, min Ære jubler, endogså mit Kød skal bo i Tryghed.
10 Sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä anna hurskaasi nähdä kuolemaa. (Sheol )
Thi Dødsriget giver du ikke min Sjæl, lader ikke din hellige skue Graven. (Sheol )
11 Sinä neuvot minulle elämän tien; ylenpalttisesti on iloa sinun kasvojesi edessä, ihanuutta sinun oikeassa kädessäsi iankaikkisesti.
Du lærer mig Livets Vej; man mættes af Glæde for dit Åsyn, Livsalighed er i din højre for evigt.