Psalmien 147
1 Halleluja! Hyvä on veisata kiitosta meidän Jumalallemme. Se on suloista; ylistäminen on soveliasta.
Louvai ao SENHOR, porque é bom cantar louvores ao nosso Deus; porque agradável e merecido [é] o louvor.
2 Herra rakentaa Jerusalemin, hän kokoaa Israelin karkoitetut.
O SENHOR edifica a Jerusalém; [e] ajunta os dispersos de Israel.
3 Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän, ja sitoo heidän haavansa.
Ele sara aos de coração partido, e os cura de suas dores.
4 Hän on määrännyt tähtien luvun, hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä.
Ele conta o número das estrelas; chama todas elas pelos seus nomes.
5 Meidän Herramme on suuri, suuri voimassansa, hänen ymmärryksensä on mittaamaton.
O nosso Senhor é grande e muito poderoso; seu entendimento é incomensurável.
6 Herra pitää pystyssä nöyrät, mutta jumalattomat hän painaa maahan.
O SENHOR levanta aos mansos; [e] abate aos perversos até a terra.
7 Veisatkaa Herralle kiitosvirsi, soittakaa kanteleilla kiitosta meidän Jumalallemme.
Cantai ao SENHOR em agradecimento; cantai louvores ao nosso Deus com harpa.
8 Hän peittää pilvillä taivaan ja valmistaa sateen maalle; hän kasvattaa ruohon vuorille
Ele que cobre o céu com nuvens, que prepara chuva para a terra, que faz os montes produzirem erva;
9 ja antaa ruuan eläimille, kaarneen pojillekin, kun ne huutavat.
Que dá ao gado seu pasto; e [também] aos filhos dos corvos, quando clamam.
10 Ei kelpaa hänelle hevosen voima, ei hän mielisty miehen jalkojen nopeuteen:
Ele não se agrada da força do cavalo, nem se contenta com as pernas do homem.
11 Herra mielistyy niihin, jotka häntä pelkäävät, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa.
O SENHOR se agrada dos que o temem, daqueles que esperam por sua bondade.
12 Kiitä Herraa, Jerusalem. Ylistä Jumalaasi, Siion.
Louva, Jerusalém, ao SENHOR; celebra ao teu Deus, ó Sião.
13 Sillä hän tekee lujiksi sinun porttiesi salvat; hän siunaa sinun lapsesi sinun keskelläsi.
Porque ele fortifica os ferrolhos de tuas portas; ele abençoa a teus filhos dentro de ti.
14 Hän hankkii rauhan sinun rajojesi sisälle, ravitsee sinut parhaalla nisulla.
[Ele é] o que dá paz às tuas fronteiras; e te farta com o melhor trigo;
15 Hän lähettää sanansa maahan, nopeasti kiitää hänen käskynsä.
Que envia sua ordem à terra; sua palavra corre velozmente.
16 Hän antaa sataa lunta niinkuin villaa ja sirottaa härmää niinkuin tuhkaa.
Que dá a neve como a lã; espalha a geada como a cinza.
17 Hän viskaa rakeitansa niinkuin leivänmuruja; kuka voi kestää hänen pakkastansa?
Que lança seu gelo [em] pedaços; quem pode subsistir ao seu frio?
18 Hän lähettää sanansa ja sulattaa rakeet; hän panee tuulensa puhaltamaan, ja vedet virtaavat.
Ele manda sua palavra, e os faz derreter; faz soprar seu vento, [e] escorrem-se as águas.
19 Hän ilmoittaa sanansa Jaakobille, käskynsä ja oikeutensa Israelille.
Ele declara suas palavras a Jacó; e seus estatutos e seus juízos a Israel.
20 Niin hän ei ole tehnyt yhdellekään pakanakansalle, ja hänen oikeuksiansa ne eivät tunne. Halleluja!
Ele não fez assim a nenhuma [outra] nação; [e] não conhecem os juízos [dele]. Louvai ao SENHOR.
