Psalmien 147
1 Halleluja! Hyvä on veisata kiitosta meidän Jumalallemme. Se on suloista; ylistäminen on soveliasta.
Rühmet Jah, denn er ist gütig; lobsingt unserem Gott, denn er ist lieblich; es ziemt sich Lobgesang.
2 Herra rakentaa Jerusalemin, hän kokoaa Israelin karkoitetut.
Jahwe baut Jerusalem wieder auf, er sammelt die Versprengten Israels.
3 Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän, ja sitoo heidän haavansa.
Er heilt, die zerbrochenes Herzens sind, und verbindet ihre Wunden.
4 Hän on määrännyt tähtien luvun, hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä.
Er bestimmt den Sternen eine Zahl, er ruft sie alle mit Namen.
5 Meidän Herramme on suuri, suuri voimassansa, hänen ymmärryksensä on mittaamaton.
Groß ist unser Herr und reich an Macht; seine Einsicht ist ohne Maß.
6 Herra pitää pystyssä nöyrät, mutta jumalattomat hän painaa maahan.
Jahwe hält die Gebeugten aufrecht, erniedrigt die Gottlosen bis auf den Boden.
7 Veisatkaa Herralle kiitosvirsi, soittakaa kanteleilla kiitosta meidän Jumalallemme.
Singt Jahwe mit Danksagung, lobsingt unserem Gott auf der Zither!
8 Hän peittää pilvillä taivaan ja valmistaa sateen maalle; hän kasvattaa ruohon vuorille
Der den Himmel mit Wolken bedeckt, der Erde Regen bereitet, die Berge Gras sprossen läßt,
9 ja antaa ruuan eläimille, kaarneen pojillekin, kun ne huutavat.
der dem Vieh sein Futter giebt, den jungen Raben, die zu ihm schreien.
10 Ei kelpaa hänelle hevosen voima, ei hän mielisty miehen jalkojen nopeuteen:
Er hat nicht Lust an der Stärke des Rosses, noch an den Schenkeln des Mannes Gefallen.
11 Herra mielistyy niihin, jotka häntä pelkäävät, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa.
Jahwe hat Gefallen an denen, die ihn fürchten, die auf seine Gnade harren.
12 Kiitä Herraa, Jerusalem. Ylistä Jumalaasi, Siion.
Preise Jahwe, Jerusalem; rühme deinen Gott, o Zion!
13 Sillä hän tekee lujiksi sinun porttiesi salvat; hän siunaa sinun lapsesi sinun keskelläsi.
Denn er hat die Riegel deiner Thore fest gemacht, deine Kinder in dir gesegnet.
14 Hän hankkii rauhan sinun rajojesi sisälle, ravitsee sinut parhaalla nisulla.
Er schafft deinen Grenzen Frieden, sättigt dich mit dem besten Weizen.
15 Hän lähettää sanansa maahan, nopeasti kiitää hänen käskynsä.
Er sendet sein Gebot auf Erden; gar schnell läuft sein Wort.
16 Hän antaa sataa lunta niinkuin villaa ja sirottaa härmää niinkuin tuhkaa.
Er spendet Schnee wie Wolle, streut Reif wie Asche.
17 Hän viskaa rakeitansa niinkuin leivänmuruja; kuka voi kestää hänen pakkastansa?
Er wirft sein Eis wie Bissen hin; wer kann vor seinem Froste bestehen?
18 Hän lähettää sanansa ja sulattaa rakeet; hän panee tuulensa puhaltamaan, ja vedet virtaavat.
Er entsendet sein Wort und läßt sie schmelzen, läßt seinen Wind wehen, da rinnen Wasser.
19 Hän ilmoittaa sanansa Jaakobille, käskynsä ja oikeutensa Israelille.
Er that Jakob sein Wort kund, Israel seine Satzungen und Rechte.
20 Niin hän ei ole tehnyt yhdellekään pakanakansalle, ja hänen oikeuksiansa ne eivät tunne. Halleluja!
Keinem Volk hat er also gethan und seine Rechte lehrte er sie nicht. Rühmet Jah!
