Psalmien 147
1 Halleluja! Hyvä on veisata kiitosta meidän Jumalallemme. Se on suloista; ylistäminen on soveliasta.
Louez l'Éternel! Car il est bon de chanter à la gloire de notre Dieu! Oui, il est doux, il est beau de le louer!
2 Herra rakentaa Jerusalemin, hän kokoaa Israelin karkoitetut.
C'est l'Éternel qui rebâtit Jérusalem, Qui rassemble les dispersés d'Israël;
3 Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän, ja sitoo heidän haavansa.
Qui guérit ceux qui ont le coeur brisé, Et qui bande leurs plaies.
4 Hän on määrännyt tähtien luvun, hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä.
Il compte le nombre des étoiles; Il les appelle toutes par leur nom.
5 Meidän Herramme on suuri, suuri voimassansa, hänen ymmärryksensä on mittaamaton.
Notre Seigneur est grand, et grande est sa puissance; Son intelligence est infinie.
6 Herra pitää pystyssä nöyrät, mutta jumalattomat hän painaa maahan.
L'Éternel soutient les humbles. Et il abaisse les méchants jusqu'à terre.
7 Veisatkaa Herralle kiitosvirsi, soittakaa kanteleilla kiitosta meidän Jumalallemme.
Célébrez les louanges de l'Éternel; Psalmodiez sur la harpe en l'honneur de notre Dieu!
8 Hän peittää pilvillä taivaan ja valmistaa sateen maalle; hän kasvattaa ruohon vuorille
C'est lui qui couvre les cieux de nuées. Qui prépare la pluie pour la terre, Qui fait germer l'herbe sur les montagnes,
9 ja antaa ruuan eläimille, kaarneen pojillekin, kun ne huutavat.
Qui donne leur nourriture aux troupeaux Et aux petits du corbeau, que la faim fait crier.
10 Ei kelpaa hänelle hevosen voima, ei hän mielisty miehen jalkojen nopeuteen:
Ce n'est pas la vigueur du cheval qui lui est agréable; Ce n'est pas l'agilité à la course qui lui plaît.
11 Herra mielistyy niihin, jotka häntä pelkäävät, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa.
L'Éternel a de l'affection pour ceux qui le craignent. Pour ceux qui mettent leur espoir dans sa bonté.
12 Kiitä Herraa, Jerusalem. Ylistä Jumalaasi, Siion.
Jérusalem, loue l'Éternel! Sion, célèbre ton Dieu!
13 Sillä hän tekee lujiksi sinun porttiesi salvat; hän siunaa sinun lapsesi sinun keskelläsi.
Car il a renforcé les verrous de, tes portes; Il a béni tes enfants au milieu de toi.
14 Hän hankkii rauhan sinun rajojesi sisälle, ravitsee sinut parhaalla nisulla.
Il donne la paix à ton territoire; Il te rassasie de la fleur du froment.
15 Hän lähettää sanansa maahan, nopeasti kiitää hänen käskynsä.
Il envoie ses ordres sur la terre. Et sa parole court avec rapidité.
16 Hän antaa sataa lunta niinkuin villaa ja sirottaa härmää niinkuin tuhkaa.
Il fait tomber la neige comme de la laine. Et répand le givre comme de la cendre;
17 Hän viskaa rakeitansa niinkuin leivänmuruja; kuka voi kestää hänen pakkastansa?
Il jette les glaçons comme par morceaux: Qui peut résister à ses frimas?
18 Hän lähettää sanansa ja sulattaa rakeet; hän panee tuulensa puhaltamaan, ja vedet virtaavat.
Dès qu'il en a donné l'ordre, la glace fond aussitôt; Dès que son souffle a passé, les eaux recommencent à couler.
19 Hän ilmoittaa sanansa Jaakobille, käskynsä ja oikeutensa Israelille.
Il a révélé sa parole à Jacob, Ses préceptes et ses commandements à Israël.
20 Niin hän ei ole tehnyt yhdellekään pakanakansalle, ja hänen oikeuksiansa ne eivät tunne. Halleluja!
Il n'a fait cela pour aucune des autres nations: Elles ne connaissent pas ses lois. Louez l'Éternel!
