< Psalmien 146 >
1 Halleluja! Ylistä, minun sieluni, Herraa.
Hallelujah. Praise, O my soul, the Lord.
2 Minä ylistän Herraa kaiken ikäni, veisaan kiitosta Jumalalleni, niin kauan kuin elän.
I will praise the Lord throughout my life: I will sing praises unto my God while I have any being.
3 Älkää luottako ruhtinaihin älkääkä ihmislapseen, sillä ei hän voi auttaa.
Put not your trust in princes, in the son of man, in whom there is no salvation.
4 Kun hänen henkensä lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen; sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin.
When his spirit goeth forth, he returneth to his [native] earth: on that very day perish his thoughts.
5 Autuas se, jonka apuna on Jaakobin Jumala, se, joka panee toivonsa Herraan, Jumalaansa,
[But] happy is he who hath the God of Jacob for his help, whose hope is on the Lord his God;
6 häneen, joka on tehnyt taivaan ja maan, meren ja kaiken, mitä niissä on, joka pysyy uskollisena iankaikkisesti,
Who hath made heaven, and earth, the sea, and all that is therein; who keepeth truth for ever;
7 joka hankkii oikeuden sorretuille, joka antaa leivän nälkäisille. Herra vapauttaa vangitut,
Who executeth justice for the oppressed: who giveth bread to the hungry: the Lord looseneth the prisoners;
8 Herra avaa sokeain silmät, Herra nostaa alaspainetut, Herra rakastaa vanhurskaita.
The Lord causeth the blind to see; the Lord raiseth up those who are bowed down; the Lord loveth the righteous:
9 Herra varjelee muukalaiset, holhoo orvot ja lesket, mutta jumalattomain tien hän tekee mutkaiseksi.
The Lord guardeth the strangers; the fatherless and widow he helpeth up; but the way of the wicked he maketh crooked.
10 Herra on kuningas iankaikkisesti, sinun Jumalasi, Siion, polvesta polveen. Halleluja!
The Lord will reign for ever, even thy God, O Zion, unto all generations. Hallelujah.