Psalmien 146

1 Halleluja! Ylistä, minun sieluni, Herraa.

Halleluja! Pris HERREN, min Sjæl!

2 Minä ylistän Herraa kaiken ikäni, veisaan kiitosta Jumalalleni, niin kauan kuin elän.

Jeg vil prise HERREN hele mit Liv, lovsynge min Gud, saa længe jeg lever.

3 Älkää luottako ruhtinaihin älkääkä ihmislapseen, sillä ei hän voi auttaa.

Sæt ikke eders Lid til Fyrster, til et Menneskebarn, der ikke kan hjælpe!

4 Kun hänen henkensä lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen; sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin.

Hans Aand gaar bort, han bliver til Jord igen, hans Raad er bristet samme Dag.

5 Autuas se, jonka apuna on Jaakobin Jumala, se, joka panee toivonsa Herraan, Jumalaansa,

Salig den, hvis Hjælp er Jakobs Gud, hvis Haab staar til HERREN hans Gud,

6 häneen, joka on tehnyt taivaan ja maan, meren ja kaiken, mitä niissä on, joka pysyy uskollisena iankaikkisesti,

som skabte Himmel og Jord, Havet og alt, hvad de rummer, som evigt bevarer sin Trofasthed

7 joka hankkii oikeuden sorretuille, joka antaa leivän nälkäisille. Herra vapauttaa vangitut,

og skaffer de undertrykte Ret, som giver de sultne Brød! HERREN løser de fangne,

8 Herra avaa sokeain silmät, Herra nostaa alaspainetut, Herra rakastaa vanhurskaita.

HERREN aabner de blindes Øjne, HERREN rejser de bøjede, HERREN elsker de retfærdige,

9 Herra varjelee muukalaiset, holhoo orvot ja lesket, mutta jumalattomain tien hän tekee mutkaiseksi.

HERREN vogter de fremmede, opholder faderløse og Enker, men gudløses Vej gør han kroget.

10 Herra on kuningas iankaikkisesti, sinun Jumalasi, Siion, polvesta polveen. Halleluja!

HERREN er Konge for evigt, din Gud, o Zion, fra Slægt til Slægt. Halleluja!