Psalmien 144
1 Daavidin virsi. Kiitetty olkoon Herra, minun kallioni, joka opettaa minun käteni taistelemaan, minun sormeni sotimaan,
A Psalme of David. Blessed be the Lord my strength, which teacheth mine hands to fight, and my fingers to battell.
2 hän, joka antaa minulle armon; minun linnani, varustukseni ja pelastajani, minun kilpeni, jonka turviin minä pakenen, hän, joka laskee kansani minun valtani alle.
He is my goodnes and my fortresse, my towre and my deliuerer, my shield, and in him I trust, which subdueth my people vnder me.
3 Herra, mikä on ihminen, että hänestä lukua pidät, mikä ihmislapsi, että häntä ajattelet!
Lord, what is man that thou regardest him! or the sonne of man that thou thinkest vpon him!
4 Ihminen on kuin tuulen henkäys, hänen päivänsä niinkuin pakeneva varjo.
Man is like to vanitie: his dayes are like a shadow, that vanisheth.
5 Herra, notkista taivaasi ja astu alas, kosketa vuoria, niin että ne suitsuavat.
Bow thine heauens, O Lord, and come downe: touch the mountaines and they shall smoke.
6 Iske salamoita ja hajota heidät, lennätä nuolesi ja kauhistuta heidät.
Cast forth the lightning and scatter them: shoote out thine arrowes, and consume them.
7 Ojenna kätesi korkeudesta, tempaa ja pelasta minut suurista vesistä, muukalaisten kädestä,
Send thine hand from aboue: deliuer me, and take me out of the great waters, and from the hand of strangers,
8 joiden suu puhuu vilppiä ja joiden oikea käsi on valheen käsi!
Whose mouth talketh vanitie, and their right hand is a right hand of falsehood.
9 Jumala, minä veisaan sinulle uuden virren, soitan sinulle kymmenkielisellä harpulla,
I wil sing a new song vnto thee, O God, and sing vnto thee vpon a viole, and an instrument of ten strings.
10 sinulle, joka annat kuninkaille voiton ja tempaat palvelijasi Daavidin turvaan pahalta miekalta.
It is he that giueth deliuerance vnto Kings, and rescueth Dauid his seruant from the hurtfull sworde.
11 Tempaa ja pelasta minut muukalaisten käsistä, joiden suu puhuu vilppiä ja joiden oikea käsi on valheen käsi.
Rescue me, and deliuer me from the hand of strangers, whose mouth talketh vanitie, and their right hand is a right hand of falshood:
12 Niin meidän poikamme ovat nuoruudessaan kuin korkealle kohoavat kasvit, tyttäremme kuin temppelin veistetyt kulmapatsaat;
That our sonnes may be as the plantes growing vp in their youth, and our daughters as the corner stones, grauen after the similitude of a palace:
13 meidän aittamme ovat täynnä, ja antavat kaikkinaista viljaa, meidän lampaamme lisääntyvät laitumillamme tuhansin ja kymmenin tuhansin;
That our corners may be full, and abounding with diuers sorts, and that our sheepe may bring forth thousands and ten thousand in our streetes:
14 meidän härkiemme kuormat ovat runsaat, ei ole aukkoa muurissa, ei ole pakolaista, ei kuulu valitushuutoa kaduillamme.
That our oxen may be strong to labour: that there be none inuasion, nor going out, nor no crying in our streetes.
15 Autuas se kansa, jolle näin käy, autuas se kansa, jonka Jumala Herra on!
Blessed are the people, that be so, yea, blessed are the people, whose God is the Lord.
