Psalmien 142

1 Daavidin mietevirsi, hänen ollessaan luolassa; rukous. Minä korotan ääneni ja huudan Herraa, minä korotan ääneni ja rukoilen Herralta armoa.

I cry with my voice to Jehovah. With my voice to Jehovah I make supplication.

2 Minä vuodatan hänen eteensä valitukseni, kerron hänelle ahdistukseni.

I pour out my complaint before him. I show my trouble before him.

3 Kun minun henkeni minussa nääntyy, niin sinä tunnet minun tieni. Polulle, jota minä käyn, he ovat virittäneet paulan minun eteeni.

When my spirit was overwhelmed within me, thou knew my path. In the way in which I walk they have hidden a snare for me.

4 Katso minun oikealle puolelleni ja näe: ei kukaan minua tunne. Ei ole minulla pakopaikkaa, ei kukaan minun sielustani välitä.

Look on my right hand, and see, for there is no man who knows me. Refuge has failed me. No man cares for my soul.

5 Minä huudan sinun puoleesi, Herra; minä sanon: Sinä olet minun turvani, minun osani elävien maassa.

I cried to thee, O Jehovah. I said, Thou are my refuge, my portion in the land of the living.

6 Tarkkaa minun huutoani, sillä minä olen sangen viheliäinen, pelasta minut vainoojistani, sillä he ovat minua väkevämmät.

Attend to my cry, for I am brought very low. Deliver me from my persecutors, for they are stronger than I.

7 Vie minun sieluni ulos vankeudesta kiittämään sinun nimeäsi. Vanhurskaat kokoontuvat minun ympärilleni, kun sinä minulle hyvin teet.

Bring my soul out of prison that I may give thanks to thy name. The righteous shall encompass me around, for thou will deal bountifully with me.