Psalmien 141

1 Daavidin virsi. Herra, minä huudan sinua, riennä minun tyköni. Ota korviisi minun ääneni, kun minä sinua huudan.

Lord, I cry to you: make haste to me; give ear to my voice, when I cry to you.

2 Minun rukoukseni olkoon suitsutusuhri sinun kasvojesi edessä, minun kätteni kohottaminen olkoon ehtoouhri.

Let my prayer be set forth before you as incense; and the lifting up of my hands as the evening sacrifice.

3 Herra, pane minun suulleni vartija, vartioitse minun huulteni ovea.

Set a watch, O LORD, before my mouth; keep the door of my lips.

4 Älä salli minun sydämeni taipua pahaan, pitämään jumalatonta menoa väärintekijäin kanssa. Minä en tahdo maistaa heidän herkkupalojansa.

Incline not my heart to any evil thing, to practice wicked works with men that work iniquity: and let me not eat of their dainties.

5 Lyököön minua vanhurskas: se on rakkautta; kurittakoon hän minua: se on öljyä minun päähäni, siitä minun pääni älköön kieltäytykö. Sillä vielä vähän aikaa, niin minun rukoukseni täyttyy, mutta heidän käy pahoin:

Let the righteous smite me; it shall be a kindness: and let him reprove me; it shall be an excellent oil, which shall not break my head: for yet my prayer also shall be in their calamities.

6 heidän päämiehensä syöstään kalliolta alas, ja silloin kuullaan minun sanani suloisiksi.

When their judges are overthrown in stony places, they shall hear my words; for they are sweet.

7 Niinkuin maa kynnetään ja kuokitaan, niin ovat meidän luumme hajotetut tuonelan kuilun suulle. (Sheol h7585)

Our bones are scattered at the grave’s mouth, as when one cuts and splits wood on the earth. (Sheol h7585)

8 Mutta sinuun, Herra, Herra, minun silmäni katsovat, sinuun minä turvaan. Älä hylkää minun sieluani.

But my eyes are to you, O GOD the Lord: in you is my trust; leave not my soul destitute.

9 Varjele minua niiden pauloista, jotka minua pyydystävät, väärintekijäin ansoista.

Keep me from the snares which they have laid for me, and the gins of the workers of iniquity.

10 Kaatukoot kaikki jumalattomat omiin kuoppiinsa; mutta suo minun ne välttää.

Let the wicked fall into their own nets, whilst that I with escape.